Issue #7 for Jari Kolehmainen
12/31/2008 - 2/16/2009
feedjournal.com
Google Earth 5.0 sukeltaa mereen ja keskustelee marsilaisten kanssa By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 2/4/2009 9:58:00 AM
Sukella Titanicin hylylle, keskustele virtuaalimarsilaisen kanssa, lennä Grand Canyonissa, pistäydy iranilaisen moskeijan sisällä ja näe Dubain keinotekoiset palmusaaret. Tämä kaikki on mahdollista Google Earthissa. Ilmaisen Google Earth satelliittikuvaohjelman päivitys 5.0 (toistaiseksi betaversio) on todella upea. Entisten hyvien ominaisuuksien lisäksi mukana on paljon uusia toimintoja. Jokainen pääsee itse lentelemään ympäri maapalloa, zoomailemaan näkymiä ja tutkimaan mielenkiintoisia lisätietoja. Tässä on upeita motivointikeinoja ja työtapoja biologian, maantieteen ja useiden muiden oppiaineiden opetukseen. Google on myös itse koonnut vinkkejä G o o g l e E a r t h i n opetuskäytöstä(tarkkaan ottaen Google opettaa Google Earthin peruskäyttöä, mutta se on siis helposti sovellettavissa eri oppiaineiden opetukseen). Uudessa versiossa työkalupalkin planeettapainiketta painamalla voi valita, lentääkö maapallolla eli maanäkymässä (Earth), avaruudessa (Sky) vai Marsissa (Mars). Avaruusnäkymään pääsee myös toiminnolla ”Näytä > Vaihda avaruusnäkymään”. Marsiin kannattaa lennähtää planeettapainikkeesta. Tämä ”Google Mars” toimii aivan samoin kuin Google Earth. Marsistakin on sekä satelliittikuvia että kolmiulotteisia näkymiä. Marsissa on hauska laittaa hakulaatikkoon kohteeksi Meliza, niin tällainen maan asukas pääsee keskustelemaan kuvitteellisen Marsin Meliza-olion kanssa. Omat kysymyksensä ja vastauksensa Melizan kysymyksiin voi kirjoittaa näppäimistöllä englanniksi. Kun kerroin olevani opettaja, Meliza vastasi: ”Is it because you are a teacher that you came to me?” Minua kiinnosti tietää myös, mitä Meliza tietää Suomesta. En paljasta kuitenkaan vastausta, jotta pääsette itsekin käymään Melizan kanssa kiinnostavia keskusteluja. Kun maanäkymässä sivupalkin kohdasta ”Tasot” valitsee ”Katunäkymä”, pääsee kävelemään
useiden kaupunkien kaduille valokuvanavigoinnissa siten, että rakennukset näkyvät ympärillä ja voi itse ohjata liikkumista. Tämä toimii esimerkiksi useissa Yhdysvaltojen (esim. Seattle, Washington DC, Pittsburg, Baltimore jne.), Australian ja Uuden-Seelannin kaupungeissa sekä joissakin Italian (esim. Milano, Florence eli Firenze, Rome eli Rooma, Lake Como), Espanjan (esim. Madrid, Sevilla, Barcelona, Valencia), Ranskan (Esim. Lyon, Grenoble, Nice eli Nizza, Toulouse), Kanadan (esim. Vancouver) ja Japanin (esim. Kobe, Osaka) kaupungeissa. Sivupalkin tasoista kannattaa säätää päälle kohdan "Galleria" alta myös "360 cities". Näin Syyrian Damaskoksessa pääsee huvipuistoon (vastaa läninnä suomalaista tivolia), Berliinissä holokaustin muistomerkin sisälle ja Ranskan Polynesiassa Tetiaroan saaren trooppiselle rannalle (hakusana Tetiaroa). Joskus pääsee jopa rakennusten sisälle, esimerkiksi Iranissa Sheikh Lotfallan Mosque moskeijaan. Kun sivupalkin tasoista ruksaa päälle myös ”3D-rakennukset”, kannattaa lentää esimerkiksi New Yorkin Manhattanille. Työkalupalkin aurinkopainikkeella saa näkyviin päivänvalon ja pääsee seuraamaan auringonnousuja ja auringonlaskuja. Historiallisissa tiedoissa (kellopainike työkalupalkissa) pääsee seuraamaan esimerkiksi kaupunkien kasvua, jäätiköiden sulamista ilmastonmuutoksen myötä, rannikoiden eroosiota, hirmumyrskyjen vaikutuksia (esim. hirmumyrsky Ike, Galveston, Texas) jne. Yleensä tiedot eivät kuitenkaan ulotu kovin kauas menneisyyteen. Lake Tahoen alueelta kuvia on vuodesta 1940 lähtien. Erikoisuuteena pääsee vierailemaan kolmiulotteisessa antiikin Roomassa http://earth.google.com/rome/. Mahdollista on myös ”nauhoittaa” ja julkaista omia kiertomatkoja, joihin voi lisätä selostuksen, musiikkia yms. Esimerkkinä voi katsoa Half Dome Tourin Kalifornian Yosemite Park kansallispuistosta (Google Earth 5.0 täytyy olla ensin asennettuna): http://everytrail.com/user_data/KML/2 3497.kmz. Oma suosikkini Google Earthissa on aina ollut lentely Grand Canyon kanjonissa. Sinne todellakin pääsee
lentämään siten, että itse voi ohjailla liikkumista samalla, kun kanjonit kohoavat kolmiulotteisina ympärillä (Colorado River View). Satelliittikuvista on siis siirrytty kolmiulotteiseen liikkumiseen ja maisemien katseluun lintuperspektiivistä. Muuallakin pääsee nyt hieman viihteellisemmässä ja pelimäisemmässä versiossa tarttumaan lentokoneen puikkoihin, kun valitsee ”Työkalut > Käynnistä lentosimulaattori”. Dubaihin rakennetaan kolmea palmun muotoista tekosaarta. Jumeirahin saaren (5 x 5 km) rungolla, 17 oksalla ja aallonmurtajalla on rantaa 80 kilometriä. Aallonmurtaja liitetään tunnelilla ja yksiraiteisella junalla muihin osiin. Mantereelle vie 300metrinen silta. Aallonmurtajan päässä on viiden tähden jättihotelli Atlantis the Palm. Hotellissa sijaitsee Lähi-idän aristokraattisin vesipuisto (160 000 neliötä) ja allas, jossa uidaan 28 delfiinin kanssa. Maanista hanketta kritisoidaan rantaekosysteemin silpomisesta ja delfiinien sekä siirtotyöläisten riistosta. Nämä palmusaaret (Palm Island, Palmusaaret: Palm Jumeirah ja Palm Jebel Ali, Dubai) sekä Atlantis-hotelli näkyvät Google Earthissa hyvin. Erinomaisesti näkyy myös keinotekoinen The World -saariryhmä, joka on rakennettu maailmankartan muotoiseksi. Kiitos vinkistä, Anna! Intiassa näkyy esimerkiksi Alang S h i p b r e a k i n g laivanromuttamorannikko (löytyy hakusanalla Alang, India). Se on maailman suurin laivanromuttamo. Kilometrien mittaiselle rannikolle on ajettu sinne tänne romutettavia laivoja, viime syksynä myös Finnjet. Merinäkymässä http://earth.google.com/ocean/(maanäk ymässä valitaan sivupalkista ”Näytä > Vedenpinta”, ”Tasot > Merinäkymä”) pääsee tarkastelemaan merenpohjan muotoja, Mariaanien syvänmerenhautaa (löytyy hausta suomalaisella nimellä Mariaanien hauta, hauan jälkeen kannattaa zoomata hieman kauemmaksi), laivojen hylkyjä (esim. Titanic kolmiulotteisena tai Turun ja Ahvenanmaan välillä Vrouw Mariasta kertova video) jne. Sivupalkista merinäkymän alta kannattaa laittaa halutut toiminnot päälle, jotta saa tietoa
vaikkapa merten tilasta ja lajistosta tai voi seurata eläinten (esimerkiksi valaiden) todellisia vaelluksia. Esimerkiksi Etelä-Amerikan (Chilen ja Perun) rannikosta länteen löytyvät merikilpikonnat 41704 ja 41708, joiden mukana pääsee uimaan. Käytännössä itse simulaatio on melko heikko (pelkkää sinistä ympäristöä veden alla), mutta mielenkiintoisempaa on seurata alalaidasta koordinaatteja ja uintisyvyyyttä. Myös manneralueiden ympäristöstä saa kiinnostavaa lisätietoa, kun sivupalkin tasoista ruksaa päälle valinnan "Global Awareness". Jottei kuvista tulisi liian sotkuisia, joitakin tasovalintoja kannattaa sitten myös ottaa pois päältä. KML (Keyhole Markup Language) tiedostot löytyvät ”Lisää sisältöä” kohdasta. Täällä pääsee tarkastelemaan esimerkiksi maanjäristyksiä reaaliajassa, Darfurin kriisiä, Lontoo Cityn kehitysvaiheita, lintuinfluenssan leviämistä, paleogeografisia kuvia maapallolta, animaatiota Rapusumusta jne. Myös nettisivulta http://www.google.com/gadgets/directo ry?synd=earth&cat=featured&hl=fi löytää mielenkiintoisia esimerkkejä kategorioista erityinen (esim. ilmastonmuutos), suositut (esim. arktisen jääpeitteen lähes reaaliaikainen tilanne), koulutus (esim. väestönkasvu), matkailu (esim. virtuaalinen matkaopas, 18000 kuvaa), hupi (esim. taiteellinen näkemys maapallosta), taivas (esim. animaatio 95 aurinkokunnan kohteesta) ja merinäkymä (esim. meriveden pintalämpötilat). Google Earth 5.0 -version voi ladata maksutta osoitteesta http://earth.google.com/intl/fi/ tai http://earth.google.com/index.html. Huomaa kuitenkin, että samalla tietokoneellesi latautuu Google Chrome -WWW-selain, ellet poista ruksia tekstin ”Include Google Chrome, a new web browser for Windows” edestä. Suosittelen ruksin tai täpän poistamista. Lisätietoja, uusimpia vinkkejä yms. kannattaa tsekata seuraavista osoitteista: http://google-latlong.blogspot.com/ http://gearthblog.com/ http://www.gearthhacks.com/ http://www.googlesightseeing.com/ http://www.ogleearth.com/
2
Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa? By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 1/11/2009 11:04:00 PM
Eilen ja tänään useilla (mm. eri sanomalehtien) nettisivuilla on julkaistu STT:n välittämä uutinen hieman virheellisellä otsikolla " Google-haku vie yhtä paljon energiaa kuin teeveden keitto". Itse uutisessa kuitenkin todetaan näin: " Kahden Google-haun tekeminen tuottaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin teeveden kuumentaminen kiehuvaksi." Teeveden määrästä ja kuumennustavasta tosin ei mainita mitään. Repäisevimmän otsikon samasta uutisesta kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi: " Google onkin ympäristöriski". Alkuperäisen uutisen julkaisi brittiläinen Times-lehti verkkosivuillaan eilen. Tutkimus perustuu Harvardin yliopiston fyysikko Alex Wissner-Grossin laskelmiin, joiden mukaan yksi Google-haku t u o t t a a 7 g r a m m a a hiilidioksidipäästöjä. Samaa asiaa on laskeskeltu aiemminkin. Brittiläinen ympäristökonsultti ja CarbonFootprintsivuston hallintojohtaja John Buckley on laskenut yhden Google-haun tuottavan hiilidioksidipäästöjä 1-10 grammaa sen mukaan, joudutaanko tietokone käynnistämään erikseen nimenomaan tätä hakua varten. Buckleyn mukaan PC:n käyttö tuottaa 40-80 grammaa hiilidioksidipäästöjä tunnissa. Chriss Goodall (Ten Technologies to Save the Planet -kirja) laskee yhden Google-haun tuottavan 7-10 grammaa hiilidioksidipäästöjä, kun mukaan otetaan myös 15 minuuttia käyttäjän oman tietokoneen käyttöä hakua kohden. Muitakin mielenkiintoisia laskelmia on tehty. Fortumin mukaan yksi Google-haku kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin 11 watin
energiansäästölamppu tunnin aikana. Nicholas Carr (The Big Switch, Rewiring the World -kirja) päättelee, että yhden avatar-hahmon ylläpitäminen Second Life virtuaalipelissä kuluttaa energiaa 1752 kWh vuodessa, mikä vastaa likimain yhden brasiliaisen keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä. Käytön aikana kotitietokone kuluttaa 1 kWh:n noin 6 tunnissa, kannettava tietokone noin 40 tunnissa ja laajakaistamodeemi noin 125 tunnissa. Kannattaisi siis suosia läppäriä, eikä tavallista tietokonetta! Ja turhaan auki olevat tietokoneet kiinni! Näytönsäästäjän pyörittäminen ei käsittääkseni säästä energiaa lainkaan. Kaikkiaan maapallon IT-alan arvioidaan tuottavan noin kaksi prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä, likimain saman verran kuin lentoliikenteen. Palataanpa tuohon alkuperäiseen uutiseen ja sen arviointiin. Googlella tehdään noin miljardi hakua vuorokaudessa. Googlen arvioidaan omistavan noin miljoona palvelinta, joita lienee Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa (Google itse ei paljasta näitä tietoja). Sama haku menee useille eri palvelimille hyvinkin kauas toisistaan. Nämä palvelimet sitten "kilpailevat" keskenään siitä, mikä niistä löytää vastaukset nopeimmin. Palvelinkeskuksissa syntyy paljon lämpöä. Niinpä palvelimien jäähdyttämiseen kuluukin usein enemmän energiaa kuin itse koneiden toimintaan. Google itse ei julkaise tietoja energiankulutuksestaan. Kaikki julkisuudessa olleet laskelmat perustuvat arvioihin. Näissä on arvioitu Googlen kokonaisenergiankulutus vuoden aikana ja verrattu sitä hakujen määrään. Näin on saatu laskennallinen arvo hiilidioksidipäästöistä (1-10 grammaa) hakua kohden. Toisaalta palvelimet jyskyttävät Googlen serverikeskuksista yötä päivää, vaikka
et sitä omaa Google-hakuasi tekisikään. Kun haun tekemättä jättäminen vähentää hakujen kokonaismäärää, laskennallinen hiilidioksidipäästöjen määrä yhtä hakua kohden kasvaa entisestään, ellei palvelinten määrää vähennetä. Niinpä voi ajatella, ettei omalla Google-haulla ole sittenkään mitään merkitystä. Toisaalta mitä enemmän hakuja tehdään, sitä enemmän Google myös lisää palvelinten määrää hakujen tehokkuuden varmistaakseen. Näin ajatellen se omakin Google-haku on merkityksellinen, tosin pieni pisara valtameressä. Google ilmoittaa kyllä pyrkivänsä uusiutuvan energian käyttöön. Lisäksi tulevaisuudessa palvelinkontteja aiotaan sijoittaa konttilaivoihin merelle. Näin merestä olisi mahdollista saada kylmää jäähdytysvettä, mikä vähentäisi energiankäyttöä. Lisäksi merellä sähköä voisi tuottaa aaltoenergialla, tuuliturbiineilla ja vuorovesivoimalla. Taloudellista etua toisi myös se, ettei tarvitsisi ostaa tai vuokrata tonttia eikä maksaa kiinteistöveroja. Mitä uutinen sitten opettaa? Mielestäni Google-hakuja ei kannata käydä boikotoimaan. Sähköinen hakuhan voi myös säästää energiaa, jos se välttää tarvetta vaikkapa ajaa autolla ostamaan paperille painettu lehti. Tosin mikäli sähköisen lehtiartikkelin lukemiseksi pitää tietokonetta auki kovin pitkään, paperille painettu lehti onkin ekologisempi valinta. Turhaa hakukoneiden käyttöä kannattaa välttää. Vuonna 2008 suomalaisten kymmenen suosituinta Google-hakua olivat järjestyksessä lueteltuna nämä: YouTube, Irc, Iltalehti, Iltasanomat, Suomi 24, You, Wikipedia, Google, Facebook, Sanakirja. Lähes kaikkien näiden osoitteet on helppo muistaa ulkoa ilman hakukoneen käyttöä. Monilla on myös tapana hakea jopa omia kotisivujaan googlettamalla. Kuitenkin suoran osoitteen käyttäminen
kuukkelin sijaan on paljon suositeltavampaa. Pitemmän päälle tämä säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun Googlen ei tarvitse lisätä palvelimia (niin kuin pitäisi, jos hakumäärät jatkuvasti kasvavat). Hakukoneissa ja omilla nettisivuillakin musta taustaväri voisi olla valkoista ekologisempi. Jostakin näin kerran tiedon, että kokonaan valkoisen sivun energiantarve on 74 W ja mustan 59 W. Käsittääkseni tämä johtuu siitä, että RGB-väritekniikassa valkoinen väri syntyy siten, että kaikki värit (R eli punainen, G eli vihreä ja B eli sininen) ovat täysillä päällä. Sen sijaan mustassa värissä värit tai valot ovat ikään kuin pimänä, pois päältä, vain taustavalo päällä. Erityisesti vanhoissa kuvaputkinäytöissä tämä on merkittävä asia. Litteillä näytöillä ero ei ole käsittääkseni kovin suuri. Ken tietää asiasta tarkemmin, laittakoon kommenttia tulemaan. Kiitos! Roberson ym. ovat selvittäneet tarkemminkin tietokoneiden energiankäyttöä. Mark Ontkush on laskenut, että Googlessa musta taustaväri säästäisi 750 MWh vuodessa (eli likimain yhden suomalaisen vesivoimalan tuotannon verran). Google onkin saatavissa myös m u s t a p o h j a i s e n a : http://www.blackle.com/. Tämä tosin ei ole Googlen itsensä tarjoama palvelu. Googlen sijaan voi käyttää myös muita hakukoneita. Niiden energiatehokkuudesta en ole nähnyt laskelmia. Muiden hakukoneiden voisi olettaa olevan ekologisempia, koska ne eivät lähetä samaa hakua samalla tavoin kuin Google hyvin monille servereille. Toisaalta niillä ei yleensä liene myöskään yhtä laajoja energiatehokkuusohjelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia energiankäytön vähentämiseksi kuin Googlella.
Hellettä Australiassa, lämmintä Kouvolassa By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 2/2/2009 12:06:00 AM
Pari päivää sitten julkaistussa Reutersin uutisessa otsikoitiin: "Australian helleaalto merkki ilmastonmuutoksesta". Ennusteiden mukaan yli 40 asteen helteen kerrottiin jatkuvan Etelä-Australiassa kuusi päivää. Viime viikon torstaina päivän ylin lämpötila oli neljässä kaupungissa 46 astetta. Lisäksi sademäärät ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. H a a s t a t t e l u s s a ilmastonmuutosministeri (huom! ilmastonmuutosministeri!) Penny Wong kertoi näin (referoin suomeksi): "Mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta on ollut viimeisimmän 12 vuoden aikana. Olemme havainneet myös sateiden vähentyneen. Kaikki tämä käy yhteen sen kanssa, mitä tiedemiehet ovat kertoneet ilmastonmuutoksesta." Telegraphin mukaan Etelä-Australiaa koettelee pahin helleaalto yli 150 vuoteen. Adelaidessa lämpötila pysytteli kolme päivää yli 43 asteessa. Viikonloppuna helteen arvioitiin hieman helpottavan ja pysyttelevän
"vain" reilussa 38 asteessa seuraavan viikon ajan. Tosin ainakin eilen sunnuntaina lämpötila saavutti 40 astetta. AussieIndoLanka kertoi normaalisti Australian etelärannikkoa hieman viileämmän Tasmanian uudesta lämpöennätyksestä 41,5 astetta. Yölämpötila oli pysytellyt 14 astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Melko vähän tästä Australian helleaallosta on Suomessa uutisoitu, vaikka se on eteläisellä pallonpuoliskolla iso asia. Sähkönjakelu on paikoin keskeytynyt Australiassa, kun sähköverkko on ylikuormittunut ilmastointilaitteiden valtavan käytön seurauksena. Ihmisiä on muuttanut ilmastoimattomista kodeista hotelleihin. Kouluja on suljettu. Ambulanssit ovat ylityöllistettyjä ja ihmisiä pyydetään soittelemaan naapureiden ovikelloja sekä tarkkailemaan heidän vointiaan. Tänään esimerkiksi sähkökatkosten on juuri julkaistussa uutisessa varoitettu jatkuvan edelleen. Toisaalta on ihan hyväkin asia, ettei tästä kuitenkaan mitään katastrofaalista tuomiopäivän uutista tehdä. On
Australiassa ollut helleaaltoja ennenkin. Esimerkiksi vuonna 1908 lämpötila pysytteli paikoin kuusi päivää yli 40 asteessa. Vaikka nämä Australian tapahtumat ovatkin ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden mukaisia, jälleen on muistettava, ettei yksittäisen alueen ja yksittäisen ajankohdan havainnoista voi tehdä mitään täysin varmoja johtopäätöksiä. Vastaavia esimerkkejä on kuitenkin muualtakin niin paljon, että ilmastonmuutos ehkä jo näkyy maapallon säätapahtumissa, mutta läheskään sataprosenttisella varmuudella tätä ei pysty sanomaan. Ja nyt Kouvolaan... Kaukolämpöyhtiö Varin julkaiseman tiedotteen mukaan vuosi 2008 oli Kouvolassa erittäin lämmin. Lämmitystarve jäi noin 14 % normaalivuotta pienemmäksi. Lämmityskuukausista maaliskuu (lämmitystarve normaaliin verrattuna 5 %) ja syyskuu (+7 %) olivat lähellä keskiarvoja. Sen sijaan vuoden 2008 tammikuu (lämmitystarve keskimääräiseen normaalivuoteen verrattuna -22 %), helmikuu (-24 %), huhtikuu (-23 %), lokakuu (-20 %),
marraskuu (-11 %) ja joulukuu (-19 %) olivat normaalia selvästi lämpimämpiä. Kaukolämpöyhtiöt laskevat ns. lämmitystarveluvun eli astepäiväluvun. Astepäiväluku saadaan, kun kuukauden lämmityspäivien ulkoilman keskilämpötila vähennetään sisälämpötilasta +17 astetta (siis lasketaan sisä- ja ulkolämpötilan erotus) ja erotus kerrotaan lämmityspäivien lukumäärällä. Lämmityspäivien katsotaan syksyllä alkavan, kun ulkona vuorokauden keskilämpötila laskee alle +12 asteen. Vastaavasti lämmityspäivien katsotaan keväällä päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila nousee +10 asteeseen. Jos jonkin kuukauden keskilämpötila on -10 astetta ja kuukauden kaikki 30 päivää ovat lämmityspäiviä, lämmitystarveluku eli astepäiväluku on siis (17 - (-10)) x 30 = 810. Kouvolassa vuoden 2008 astepäiväluku oli 3769, kun pitkän aikavälin keskiarvo (vuosilta 19712000) on 4510.
3
Suomi lämpenee - kumpi sukupuoli kärsii enemmän? By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 1/7/2009 10:25:00 PM
Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan vuosi 2008 oli Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi lämpimin vuosi (mittaushistorian aikana). Esimerkiksi HelsinkiKaisaniemen mittauspisteessä vuosi oli kaikkien aikojen (mittauksia vuodesta 1829) lämpimin: vuoden keskilämpötila +7,6 astetta (edellinen ennätys +7,2 astetta vuosilta 1934 ja 2000). Lisäksi ensimmäistä kertaa Helsingissä kaikkien kuukausien keskilämpötila nousi nollan yläpuolelle. Myös Hangon vuosikeskilämpötila +7,9 astetta oli historian korkein (havainnot vuodesta 1868). Samaisen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan syksy 2008 oli Suomessa kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin ja joulukuu 2008 keskimääräiseen verrattuna eri puolilla Suomea 3-8 astetta normaalia lämpimämpi. Lunta sentään saatiin jouluksi juuri ja juuri. Hellepäiviä Suomessa oli vuonna 2008 harvinaisen vähän, mutta sadeennätyksiä rikottiin monin paikoin. Ilmatieteen laitoksen tutkijat varoittavatkin ilmastonmuutoksen kasvattavan sademääriä. Sekä järvet että meren rannikot jäätyivät melko myöhään loppuvuodesta 2008. Tarve päivittäisen jääseurannan aloittamiseen tuli vasta 18.12.2008, mikä on viikkoa myöhemmin 2000-luvun keskiarvoon verrattuna ja kolme viikkoa myöhemmin keskiarvoon 1970-2007 verrattuna. Maailmanlaajuisesti vuosi 2008 oli brittiläisen MetOfficen mukaan maailman kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin (havaintohistorian aikana eli vuoden 1850 jälkeen). Vertailujaksoon 19611990 nähden keskilämpötila vuonna 2008 oli 0,31 astetta korkeampi, vaikkakin vuosi oli "kylmempi" kuin vuodet 2001-2007. Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi oli kaikkien aikojen kahdeksanneksi lämpimin (+0,51 astetta vertailujaksoon) ja
eteläisellä kahdenneksikymmenenneksi lämpimin (+0,11 astetta). Eteläistä pallonpuoliskoa "viilensi" luonnollinen La Niña -ilmiö. Kuulin äskettäin radiosta mielenkiintoisen uutisen, jonka mukaan keinolumetus voisi estää ilmastonmuutosta. Laskettelurinteillä käytetty tekolumi heijastaa takaisin ylös 80 % saamastaan auringon lämmöstä. Samalla laskettelukeskusten ympärille syntyy sumuinen mikroilmasto, jonka seurauksena esimerkiksi pyykit kuivuvat hitaammin. Keinolumetuksessa kuutiometri vettä tuottaa kolme kuutiota tekolunta, joka on luonnonlumeen verrattuna neljä kertaa tiiviimpää ja 60 kertaa kovempaa. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon se, että keinolumetukseen vaaditaan valtavasti vettä ja energiaa (sähköä). Paikallisesti pohjavesivarat voivat huveta huomattavasti. Esimerkiksi Alpeilla laskettelukeskusten lumetus kuulemma kuluttaa vettä kaikkiaan yhtä paljon kuin 1,5 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Lisäksi tekolumen ravinnepitoisuus on tavalliseen verrattuna erilainen, jolloin sulamisvesien erilaiset ravinteet voivat muuttaa kasvilajien luontaisia runsaussuhteita. Radiouutisten mukaan Levillä
tehdään tekolunta vuosittain noin 50 vuorokauden ajan yötä päivää. Vettä kuluu tuhat kuutiota tunnissa ja lunta syntyy kuorma-autollinen kahdeksassa sekunnissa. Kaikkien Levin lumitykkien teho on yhteensä 5000 kW ja kulutus 50 vuorokaudessa on 6000 MWh! Johtopäätökseni: Tekolumen tekemiseen kuluu niin paljon sähköä, että se varmasti lisää ilmastonmuutosta, ellei käytetä ns. vihreää sähköä. Vihreää sähköä käytettäessä keinolumetus voisi ehkä uutisen mukaisesti hidastaa ilmaston lämpenemistä. Tosin seurauksena on mahdollisesti muita ongelmia (pohjavesivarojen väheneminen, kasvilajien ekologian muuttuminen, melusaaste). Toinen viikon kiinnostava uutinen taas kertoo, että jäätiköiden sulaminen voi estää ilmastonmuutosta. Sulavista jäätiköistä vapautuu mereen rautaa, jota pintaan nousevat levät voivat käyttää ravinteena. Kukoistavat levät sitten sitovat hiilidioksidia tehokkaasti fotosynteesissä. Myöhemmin nämä hiilidioksidia sitoneet levät painuvat pohjaan, jolloin hiilidioksidi varastoituu pois ilmakehästä. Toisaalta arktisten jäiden sulaessa voi vapautua myös niihin varastoituneita ympäristömyrkkyjä. Norjalaisen professori Jon Öyvind Odlandin
tutkimusten mukaan ympäristömyrkyt (esimerkiksi PCB) vinouttavat ihmisten sukupuolijakaumaa, koska ne vähentävät elävänä syntyvien poikavauvojen määrää. Tyttövauvoilla ympäristömyrkyt taas näyttäisivät aiheuttavan alipainoisuutta enemmän kuin pojilla. Toisaalta jo pitkään on tiedetty ympäristömyrkkyjen heikentävän miespuolisten hormonien tuotantoa. Tästä saisi lööpin iltapäivälehteen: "Kunnon miehet häviävät maapallolta saastumisen myötä!" tai "Ilmastonmuutos tappaa poikia!" Älkää kuitenkaan oikeasti ottako näitä lööppejä vakavasti. Ympäristömyrkkyjen voimakkaampi vaikutus nimenomaan poikiin on luonnon kannalta ajateltuna "järkevää". Joidenkin eläinten (esimerkiksi suuret kissaeläimet) sukupuolijakauman on havaittu vinoutuvan samalla tavalla vaikkapa pitkäaikaisen kuivuuden aiheuttaman ruokapulan aikana. Lisääntymiseen ei tarvita uroksia yhtä paljon, vaan yksi uros voi hyvin hedelmöittää useita naaraita. Ihmisyhteiskuntaan tätä ei kuitenkaan kannata soveltaa. Toisaalta muutamia vuosia sitten New Scientist -lehdessä julkaistiin saksalaisessa Münsterin yliopistossa tehty tutkimus, jossa biologi Alexander Lerchl oli vertaillut Saksan lämpötiloja ja syntymätilastoja vuosilta 1946-1995. Havainnon mukaan yhdeksän kuukautta helleaallon jälkeen syntyy tavallista enemmän poikia, kun taas hedelmöityshetken kovat pakkaset suosivat tyttöjen syntymistä. Tämän sanottiin koskevan vain ihmisiä, jotka eivät jatkuvasti elä kuumuudessa. Onkohan suomalaisista tehty vastaavia tutkimuksia? Pelkkä saunominen ei liene riittävän pitkäaikainen vaikuttava tekijä, mutta entäpä loma tropiikissa? Miten käy ilmaston lämmetessä? Veikkaukseni on, ettei ilmastonmuutos vaikuta mitenkään, tai ainakin lyhyen "korjausvaiheen" jälkeen erot eri sukupuolten syntymisessä tasoittuvat, joten tästä ei pidä tehdä mitään dramaattista ilmastonmuutoksen seurausta. Hauskaa vaan välillä vähän spekuloida ja kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä asioita...
Hyvää syntymäpäivää, Charles Darwin! By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 2/11/2009 5:59:00 AM
Torstaina 12.2.2009 tulee kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä (ja marraskuussa tulee sitten kuluneeksi 150 vuotta Lajien synty-kirjan julkaisusta 24.11.1859). Onnittelut "evoluution isälle"! The Church of England on pyytänyt anteeksi sitä, että kirkko aikoinaan tuomitsi Darwinin ajatukset. Darwinin synttäreitä voi juhlistaa tekemällä vaikkapa virtuaalikierroksen Galapagossaarilla tai kuuntelemalla Darwinista tehtyjä rock-henkisiä lauluja, jotka kertovat Darwinin
elämästä. Faktaa löytyy Evoluutiofoorumin sivuilta. Varsinkin kanadalaiset biologit ovat perinteisesti juhlineet Darwinin syntymäpäivää järjestämällä pääjaksosyömingit ( Phylum Feast). Ideana on syödä taksonomisesti mahdollisimman monipuolista ruokaa, esimerkiksi ruokaa mahdollisimman monesta eliökunnan luokittelun eri pääjaksosta tai kaaresta. Ajatuksena on juhlia luonnon biodiversiteettiä, jolla on yhteinen menneisyys, yhteinen evolutiivinen alkuperä. Oulun yliopiston biologit ovat kertoneet Kaleva-lehdelle tästä perinteestä tarkemmin ja myös laatineet esimerkkimenun pääjaksosyöminkejä
varten. Vaikkapa hyönteisravintoa käytetään yleensä erittäin vähän, vaikka esimerkiksi heinäsirkat voisivat olla kanaa ravitsevampia. Heinäsirkkojen lihasta 50-75 prosenttia on proteiineja, hämähäkeistä ja kärpäsentoukista 64 prosenttia sekä termiiteistä 46 prosenttia, kun taas lampaanliha, sianliha, häränliha, kala ja kana sisältävät proteiineja yleensä vain 1723 prosenttia. Moni saattaa tosin syödä huomaamatta esimerkiksi kirvaperäisiä tuotteita. Punaisten marmeladimakeisten värjäämiseen käytettävä väriaine E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo) on
kuivatuista kokkiniilikirvoista uutettu aine. Yhteen kiloon väriainetta tarvitaan 150 000 kuivattua naaraskirvaa. Sellakka (E904) puolestaan on kilpikirvojen eritettä, jota saadaan puiden rungoilta ja oksilta. Toivotan kaikille blogini lukijoille hauskaa Darwinin synttärijuhlaa sekä oikein hyvää ystävänpäivää 14. helmikuuta! Kun saatte ystävänpäivänä niitä punaisia sydämenmuotoisia marmeladimakeisia, niin pääsette samalla herkuttelemaan myös kokkiniilikirvoilla... :-) Jari
4
Vastaan kestävän energian viikon haasteeseen By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 2/10/2009 2:38:00 AM
Katja haastoi minut mukaan kirjoittamaan kestävästä energiasta, koska tällä viikolla vietetään EU:n kestävän energian viikkoa. Vastaan haasteeseen tällä kirjoituksellani. Aihehan on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä ja olen kirjoitellut siitä useasti ennenkin (ks. tunniste/tagi energiantuotanto). Virallista tietoa EU:n kestävän energian viikosta ja EU:n energiaan liittyvistä kannanotoista löytyy sivuilta http://www.eusew.eu/, http://www.managenergy.net/ ja http://www.sustenergy.org/(viimeisin myös suomeksi). Nuorille ja opetustyöhön on suunnattu KidsCorner. Mielestäni oleellinen asia tässä on uusiutumattomien, kasvihuonekaasuja tuottavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä. Toisaalta opettajana en halua jyrkästi puolustaa mitään yksittäistä näkökantaa vaan tarjoilla kustakin asiasta sekä hyviä että huonoja puolia, joista opiskelijat voivat itse muodostaa oman mielipiteensä. Esimerkiksi peltopolttoaineissa (ravintokasveista tuotettavissa biopolttoaineissa) on paljon myös erittäin pahoja haittapuolia, vaikka ne vähentävätkin kasvihuonekaasujen päästöjä. Peltopolttoaineet kilpailevat peltopinta-alasta ravintokasvien kanssa, mikä nostaa ruoan hintaa ja voi jopa pahentaa maapallon nälkäongelmaa. Tästä piirsin oheisen havainnollistavan kaavion (sen saa
suuremmaksi klikkaamalla). Biopolttoaineissa pitäisikin ehkä keskittyä muihin biopolttoaineisiin kuin peltopolttoaineisiin. Eikä unohtaa sovi muitakaan uusiutuvia energiamuotoja, aurinkovoima, tuulivoima, maalämpö, aaltoenergia jne., jotka tarjoavat biopolttoaineitakin merkittävämpiä mahdollisuuksia. Toinen erittäin oleellinen asia on nykyisen valtavan kulutusyhteiskunnan kyseenalaistaminen. Kulutusta vähentämällä myös energian käyttö muuttuisi järkevämpään suuntaan. Suomessa teollisuus on hyvin energiavaltaista, mutta myös jokainen yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin. Jokainen voi aloittaa pienillä teoilla, vaikkapa vaihtamalla hehkulamput energiansäästölampuiksi. Hehkulampun energiasta suurin osa menee lämmöntuottoon eikä valaistukseen. Tuo lämmöntuottoon mennyt energia tietysti saadaan hyödynnettyä lämpönä, mikäli patterien termostaatit reagoivat tehokkaasti tähän ylimääräiseen lämmöntuottoon ja mikäli lamput sijaitsevat siten, ettei lämpö karkaa heti ilmanvaihdon mukana ulos. Vain se pieni osuus, mikä karkaa ikkunoiden läpi ulos, jää hyödyntämättä. Toisaalta lämpöä saadaan tuotettua tehokkaamminkin ja järkevämmin kuin sähkön avulla. Jos talo lämpiää muulla kuin sähköllä, lämmön tuottamisessa hehkulamppujen avulla ei ole p a l j o n k a a n j ä r k e ä . Sähkölämmitteisissäkin taloissa parempi energiantuotantokeino on ilmalämpöpumppu. Lisäksi kaikissa
taloissa hehkulamppujen tuottama lämpö menee hukkaan lämpimään kesäaikaan - tai tuo hehkulamppujen tuottama lämpö jopa hieman lisää jäähdytystarvetta ja siten energian kulutusta. Motiva on tehnyt erittäin tarkkoja laskelmia siitä, kuinka paljon voi säästää käyttämällä energiansäästölamppuja. Energiansäästölamput kuitenkin sisältävät elohopeaa, joten niitä pitää muistaa käsitellä ongelmajätteenä. Kierrättämällä elohopea saadaan kuitenkin talteen siten, ettei se mene luontoon. Paljon enemmän elohopeapäästöjä tulee siitä, jos talvipakkasilla joudutaan käynnistämään suuren sähkönkäytön takia elohopeapäästöjä ilmaan tuottavia hiilellä toimivia varavoimaloita. Kodinkoneita hankittaessa kannattaa valita mahdollisimman vähän sähköä kuluttavia malleja, joita on listattu esimerkiksi TopTen Suomi-sivulle. Mielessä on hyvä pitää myös kaikki maalaisjärjelläkin pääteltävissä olevat
ohjeet. Älä sijoita huonekaluja lämpöpattereiden eteen. Vedä verhot tai sälekaihtimet ikkunan eteen pakkasöinä, sillä ne eristävät lähes yhtä paljon kuin ylimääräinen ikkunalasi. Älä jätä kännykän laturia kiinni pistorasiaan, ellet lataa kännykkää, sillä laturi kuluttaa koko ajan sähköä. Älä jätä laitteita standby-tilaan, vaan sammuta televisio ja muut elektroniset laitteet yön ajaksi aina virtakytkimestä, ei vain kaukosäätimestä. Lisää vinkkejä voi tsekata vaikkapa Energianeuvoja-sivulta tai EnergiaEsterin saitilta. Kaikkein tärkeintä on miettiä koko elämäntapaansa ja jättää kaikki turha, pölyä keräävä krääsä hankkimatta. Jokaisella on mielestäni oltava oikeus myös elämän ylellisyyksiin, kunhan koko elämä ei perustu jatkuvaan ja yhä kiihtyvään luonnonvarojen kuluttamiseen. Mielessä on hyvä pitää saksalainen viisaus: hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin. Ei kai aina tarvitse haluta enemmän ja enemmän kaikkea uutta? Ajattelemisen aihetta antaa Mauritz Nylundin runo tai mietelmä nimeltään Toivomuslista: Toivomuslista Omakotitalo. Sauna. Uima-allas. Tenniskenttä. Vesitaso. Oma saari. Haaremi. Hyvä kunto. Kuolemattomuus. Siinä kaikki. Toistaiseksi.
Sallittua eläinten kidutusta? By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 2/3/2009 12:32:00 AM
Lauantaina Ruotsin TV4:n Kalla fakta -ohjelma esitteli salakuvattua materiaalia siitä, kuinka Unkarissa hanhia kynitään tuhansien hanhien suurtilalla elävinä untuvien saamiseksi. Hanhien jalat on sidottu yhteen, ja hanhet huutavat tuskissaan. Haavat ommellaan ilman puudutusta. Kun hanhet kynitään elävinä, samasta hanhista saadaan untuvaa moneen kertaan. Ongelmana vain on se, ettei hanhien kyniminen elävänä onnistu samalla tavoin tuskattomasti kuin lampaiden keritseminen. Osin tätä ruotsalaisen ohjelman materiaalia näytettiin myös Suomen uutisissa ja sitä on nähtävissä myös MTV3:n nettiarkistossa. Yhteen untuvatyynyyn tarvitaan noin kuuden hanhen untuvat. Untuvaa käytetään myös peitteissä, takeissa ja m a k u u p u s s e i s s a . Eläinsuojelujärjestöjen mukaan 50-80 % kaikesta maailmanmarkkinoilla olevasta untuvasta saadaan eläviä lintuja kynimällä. Yleisintä tämä lienee Kiinassa, Unkarissa ja Puolassa. Periaatteessa elävien lintujen kyniminen on EU:ssa kielletty, mutta käytäntö on osoittanut muuta. Ihmeellisintä tässäkin kohussa on "markkinavoimien" ja ihmisten (muka) tietämättömyys. Keski-Euroopassa asiasta on keskusteltu jo vuosia. Suomessakin esimerkiksi Oikeutta
eläimille -järjestön nettikeskusteluissa tästä on puhuttu jo 2000-luvun alkupuolella. Kiipeilyä ja vaellusta esittelevillä suomenkielisillä AriBaseCamp-sivuilla taas todetaan näin: " Parasta untuvaa (makuupusseihin) saadaan kylmillä seuduilla vapaana elävistä täysikasvuisista hanhista, joilta untuva nypitään käsin elävänä." Nyt sitten asiasta nousee laajempi kohu vasta sen jälkeen, kun asia tuodaan jokaisen televisionkatsojan omin silmin nähtävästi tvdokumentissa. Medialla on todellakin voimaa - sekä hyvässä että pahassa! Ruotsalaisen dokumentin jälkeen monet ruotsalaiset kauppaketjut ovat ilmoittaneet vetävänsä kaikki untuvatuotteet pois markkinoilta, kunnes untuvien alkuperä on tarkasti selvitetty. Suomalainen vuodevaatevalmistaja Suomen Joutsen ilmoittaa heidän käyttämiensä untuvien tulevan valvotuista oloista lähinnä Ranskasta, mutta toisaalta Suomen Joutsenesta myönnetään, että ainakin yksi untuvaerä on tullut myös Unkarista. Sopimuksissa kuulemma sanotaan, että untuvat otetaan tapetuilta linnuilta. Onko käytäntö sitten todellisuudessa tämä? Toisaalta kaikkia Unkarin untuvatuottajia ei saa leimata yhden järkyttävän esimerkin perusteella. Pitäisikö untuvatakit ja untuvaiset vuodevaatteet laittaa boikottiin? Untuvan vaihtoehdoksi on saatavissa lämpimiä tekokuituja (esimerkiksi
Thinsulate, Polarguard, Fiberfill, Qualofill, Thermolite, Liteloft, Primaloft). Toisaalta oikean untuvan voi ajatella olevan varsin ekologinen tuote (ekologisempi kuin tekokuidut!), mikäli se todella saadaan sivutuotteena kuolleista linnuista, jotka on hyödynnetty muutenkin. Lintujen tehokasvatuksen olosuhteisiin tosin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota, jos halutaan untuvan olevan myös eettisesti hyväksyttävämpi tuote. Hienoa, että myös tämä untuva-asia on nostettu tiedotusvälineissä esille! Jo aiemmin olen itsekin blogannut toisesta hanhien laillisesta kidutustavasta, hanhenmaksan tuotannosta(hanhien pakkosyöttö). Eivät ne eläinten kohtelun ongelmat tosin tähän lopu. Niistä kertoo ansiokkaasti esimerkiksi eläinten eettistä kohtelua puolustava PETA, jonka sivuilla on myös katsottavissa järkyttävä video, joka näyttää turkiseläinten nylkemistä elävänä Kiinassa. Myös turkistarhauskiellon ajaminen Eurooppaan onkin hieman kaksipiippuinen asia. Turkiseläimet kieltämättä elävät kurjan virikkeetöntä elämää Suomessakin. Toisaalta turkistarhauskielto täällä voi johtaa turkistuotannon lisääntymiseen muualla, vielä huomattavasti huonommissa olosuhteissa, ellei sitten myös turkisten kysyntää saada merkittävästi rajoitettua.
Hyvää uutta vuotta! By Jari Kolehmainen (Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä) Submitted at 12/31/2008 4:01:00 AM
HYVÄÄ page 5
5
HYVÄÄ continued from page 4 Vuosi 2009 on evoluution juhlavuosi. Charles Darwin syntyi 12.2.1809, joten hänen syntymästään tulee kuluneeksi 200 vuotta. Lisäksi Darwinin evoluutiota käsittelevä kirja " Lajien synty luonnollisen valinnan vaikutuksesta" julkaistiin 24.11.1859 eli 150 vuotta sitten. YLE Teema-kanava juhlii evoluutiota heti vuoden alussa, torstaina 8.1.2009, jolloin tulee lähetys evoluutiota käsitteleviltä Tieteen päiviltä Helsingistä sekä aloitetaan Richard Dawkinsin evoluutiota käsittelevän sarjan esittäminen. Richard Dawkins esittää kirjoissaan ja ohjelmissaan muuten oikein hyvää tieteellistä asiaa, mutta hän hyökkää aivan turhaan uskontoja vastaan. Uskonto ja luonnontiede ovat mielestäni inhimillisen maailman kaksi eri tasoa, joita ei saisi sekoittaa keskenään. Todella hyvää lisätietoa evoluutiosta
löytyy Evoluutiofoorumin nettisivuilta sekä kirjasta "Science, Evolution and Creationism" (National Academy of Sciences, Institute of Medicine, saatavissa sekä maksullisena painoksena että ilmaisena nettiversiona): Alkava vuosi 2009 on myös Kansainvälinen tähtitieteen vuosi, sillä Galileo Galilein ensimmäisistä kaukoputkihavainnoista tulee kuluneeksi 400 vuotta. Tähtitieteen vuoden teemana on yhteinen alkuperämme, kaikkien ihmisten yhteinen menneisyys, mikä sopii hyvin myös evoluutioon. Meillä kaikilla on sekä tähtitieteellisesti että biologisesti yhteinen alkuperä, minkä pitäisi lisätä rauhantahtoisuutta ihmisten kesken. Railakasta mutta rauhantahtoista uutta vuotta kaikille! Jari