Tem Lehto - Kysynta- Ja Kayttajalahtoisen Innovaatiopolitiikan Sisallot-1

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan sisällöt ja jäsentely

TEM / Innovaatio-osasto / Kysyntäinnovaatiot-ryhmä (www.TEM.fi/INNO)

Politiikan määrittelyn tausta ja tavoitteet Innovaatiopoliittinen selonteko • ”Kevääseen 2009 mennessä TEM selvittää, minkälaisella politiikalla edistetään kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa” • Syksyllä 2009 ”Politiikkakehikon pohjalta laaditaan TEMin johdolla kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimintaohjelma”

Tavoitteet: • Lisätä ymmärrystä siitä, mitä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys merkitsee, erityisesti innovaatiopolitiikan kannalta • Luoda kokonaisvaltainen ja uusimpaan tietoon perustuva näkemys politiikan sisällöistä ja jäsentelystä

Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

Kasvavat innovaatiomyönteiset markkinat

Käyttäjien aktivointi ja osallistaminen

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka

1. Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

Miksi huomio kysyntään? • Innovaatiotoimintaa tarkastellaan aiempaa laajemmissa yhteyksissä • Markkinoilla sekä kysyntä että tarjonta vaikuttavat innovaatioiden syntyyn ja leviämiseen • Innovaatioiden kysynnän laatuun ja kasvuun vaikuttaminen tuo uuden ulottuvuuden innovaatiopolitiikkaan • Monet yhteiskunnan toimijat (markkinoiden ulkopuolellakin) vaikuttavat merkittävästi innovaatioiden kysyntään, markkinoille pääsyyn ja hyväksyttävyyteen

• Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka auttaa vastaamaan innovaatioilla laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten • ilmastonmuutos ja energian saatavuus • ympäristöä kuormittavat tuotteet ja elintavat • väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden tuottavuus • Samalla innovatiivisista ratkaisuista luodaan kansallista kilpailuetua

Mitä tavoitellaan? • Kasvavia, innovaatioiden syntymistä ja leviämistä suosivia markkinoita • vahvistamalla ja suuntaamalla kysyntää innovatiivisiin tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin • vaikuttamalla yksityiseen ja julkiseen kysyntään • vaikuttamalla asenteisiin ja kulutuskäyttäytymiseen • vahvistamalla luottamusta uusin ratkaisuihin

• parantamalla markkinoiden toimivuutta, jotta kysyntä voi tehokkaammin toimia innovaatioiden ajurina • luomalla edellytyksiä edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle alueilla, joilla on globaalia kysyntäpotentiaalia • edistämällä systeemisesti innovaatioiden kysyntää, hyväksyttävyyttä ja markkinoille pääsyä

Lisäarvo yrityksille • Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka parantaa yritysten kilpailukykyä • luomalla kysyntää ja markkinoita innovatiivisille ratkaisuille • luomalla edellytyksiä edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle • pienentämällä kaupallistamisen riskiä mm. • nopeuttamalla uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä ja innovaatioiden leviämistä

• tukemalla innovaatiotoimintaa johdonmukaisella sääntelyllä.

Määritelmä

Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla edistetään innovaatioiden syntymistä ja leviämistä vahvistamalla innovaatioiden kysyntää ja parantamalla niiden käyttöönoton edellytyksiä.

Politiikkakehikko Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan osa-alueet Osaamistason nostaminen

Kannusteiden kehittäminen

Infrastruktuurin parantaminen

Sääntelyn uudistaminen • Säädösvalmistelu

• Ennakointi

• Rahoitukselliset kannustimet

- Muutostrendien ja edelläkävijyysmahdollisuuksien tunnistaminen - Tulosten viestinnän ulottaminen laajalle yleisölle

- Verotuksen käyttö ohjauskeinona - Rahoitus kysyntälähtöiselle T&K&I-toiminnalle

• Tutkimus

• Julkinen sektori tienavaajana

- Kohdistaminen alueille, joilla tunnistetaan yhteiskunnallisesti merkittäviä haasteita - Kysyntäinnovaatioiden mahdollisuuksien tunnistaminen innovaatiotoiminnassa

• Koulutus ja osaaminen - Osaamisen parantaminen julkisissa hankinnoissa - Vaikuttaminen kuluttajien tietoisuuteen ja suhtautumiseen innovaatioiden hyödyistä - Standardisoinnin ja standardien hyödyntämisen lisääminen

- Julkinen sektori esikuvana uusien ratkaisujen käyttöönottamisessa - Panostukset demonstraatiohankkeisiin ja referenssilaitoksiin - Uusien toimintamallien pilotointiympäristöjen kehittäminen - Kannusteiden kehittäminen innovaatioita edistävien julkisten hankintojen lisäämiseksi - Julkisen sektorin tiedon ja sisältöjen kaupallisen hyödyntämisen helpottaminen

• Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka systeemisenä toimintatapana - Innovaatiotoimintaan liittyvän poliittisen päätöksenteon ennustettavuuden ja ennakoitavuuden parantaminen - Edellytysten luominen edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle - Julkisen sektorin toimien johdonmukaisuuden parantaminen yhteisesti päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi

• Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö (PPP) - Yhteistyön toimivuuteen vaikuttaminen sekä uusien mahdollisuuksien ja toimintamallien kartoitus - Kumppanuuden lisääminen julkisten palvelujen järjestämisessä

- Tulevaisuussuuntautuneen systeemisen sääntelyn edistäminen - Sääntelyn innovaatiomyönteisyyden lisääminen - Innovaatioita lisäävien haastavien tavoitteiden asettaminen markkinatoimijoille

• Suositukset ja merkinnät - Käyttäjien tiedostavien valintojen mahdollistaminen - Käyttöön ja kulutukseen vaikuttaminen

• Kilpailu ja markkinat - Markkinoiden toimivuuden parantaminen - Kilpailun korostaminen innovaatioiden ajurina

• Standardisointi - Markkinoita luovien ja innovaatioihin kannustavien standardien lisääminen - Standardisointijärjestelmän toimivuuden parantaminen

Sähköinen hallinto

Julkisten palvelujen tuottavuus

Turvallisuus

Ennaltaehkäisevä terveyden huolto, sähköiset ratkaisut

Terveys ja hyvinvointi

Älykkäät järjestelmät, kestävät liikennöintimuodot

Liikenne

Puhdas vesi ja ilma

Biotuotteet, kierrätys

Kestävä kulutus

Energiatehokkuus, biopolttoaineet

Ilmastonmuutoksen hillintä

Kysyntälähtöisyyden välineitä ja teema-alueita Sääntely

Julkinen sektori tienavaajana Tutkimus ja ennakointi Standardisointi

[ ] Haastavat tavoitteet

Suositukset ja merkinnät

…

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö

2. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka

Miksi huomio käyttäjälähtöisyyteen? • Käyttäjien valta markkinoilla kasvaa • Globalisaatio ja internet antavat käyttäjille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet • vertailla ja valita tuotteita • vaikuttaa tuottajiin ja tuotteiden sekä palveluiden sisältöihin • osallistua tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen

• Käyttäjät ovat entistä tiedostavampia ja vaativampia • tietoisuuden lisääntymisen ja asenteiden muutosten seurauksena • tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamien uusien mahdollisuuksien ansiosta • koulutus- ja osaamistason noustua laajalla rintamalla (tiedon demokratisoituminen)

Mitä tavoitellaan? • Edistetään käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yksityisellä ja julkisella sektorilla • osallistamalla käyttäjiä entistä järjestelmällisemmin innovaatiotoimintaan • parantamalla käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyötyjä koskevaa tietoisuutta • lisäämällä käyttäjälähtöisyyttä koskevaa tutkimusta ja osaamista • perustamalla käyttäjälähtöisiä innovaatioita tukevia kehittämisalustoja • tuomalla saataville uusimpia menetelmiä käyttäjätarpeiden sekä markkinatrendien tunnistamisessa, ennakoinnissa ja analysoinnissa • Muotoilutyökalut käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajina • Internet-pohjaiset analyysityökalut tietomassojen analyysissä • Etnografia ja kehittyneet käyttäjätarpeiden analyysityökalut • Ennakointimenetelmät

Käyttäjälähtöisyys menestystekijänä • Yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien varaan • Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei enää riitä, koska arvonluonti perustuu yhä enemmän räätälöityihin tuote-palvelu ratkaisuihin • Käyttäjälähtöisyys-ilmiön parempi ymmärtäminen luo kilpailuetuja • Uudet tutkimus- ja analyysimenetelmät mahdollistajina

• Julkisten palvelujen uudistaminen • Käyttäjät tuodaan mukaan kehittämään julkisia palveluita ja vaikuttamaan valinnoillaan niiden sisältöön

Lisäarvo yrityksille ja kunnille • Käyttäjälähtöisyys mahdollistaa yrityksille uusia kilpailuetuja, sillä • käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa huomio kohdistetaan käyttäjien tarpeisiin jo kehittämistoiminnan alussa • käyttäjätieto ja käyttäjien tunnistetut tarpeet merkitsevät uusia arvonluontimahdollisuuksia • kansainvälisille markkinoille pääsy vauhdittuu aikaisen trendien tunnistamisen avulla • kaupallistamisen riski vähenee • kyse on myös lähes rajattomien ulkoisten resurssien hyödyntämismahdollisuudesta käyttäjien tuottaessa sekä sisältöä että uusia sovelluksia

• Käyttäjälähtöisyys parantaa julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta • Parantaa kykyä tuottaa asiakaskohtaista lisäarvoa • Keino lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sitoutuneisuutta

Käyttäjälähtöisyydellä laaja-alaistetaan innovaatiopolitiikkaa • Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka • parantaa innovaatiopolitiikan panos-tuotos -suhdetta tehostuneen kaupallistamisen johdosta • tehostaa innovaatiotoimintaa alueilla, jonne politiikan välineet eivät ole aiemmin kohdistuneet • edistää tuotteiden ja palveluiden uudistumista ja radikaalien innovaatioiden syntymistä • kohdistaa huomion kuntalaisiin ja näiden vaikutusmahdollisuuksiin julkisten palvelujen uudistamisen lähtökohtana

Määritelmä

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka edistää käyttäjien tarpeisiin ja järjestelmälliseen osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Politiikkakehikko Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet Osaamistason nostaminen

Kannusteiden kehittäminen

Infrastruktuurin parantaminen

• Tutkimus - Suuntaaminen käyttäjälähtöisyyttä tukevaksi - Käyttäjälähtöisen innovoinnin yleisyyttä ja kehittyneisyyttä kuvaavien indikaattorien kehittäminen

• Koulutus ja osaaminen - Vaativan, vastuullisen ja osallistuvan kuluttajan taitoihin vaikuttaminen - Monitaitoisuuden ja moniarvoisuuden korostaminen - Panostukset kulttuuri- ja muotoiluosaamiseen - Muotoilun (ml. palvelu-) hyödyntäminen yrityksissä strategisena välineenä - Aineettoman omaisuuden parempi hallinta avoimessa innovaatioympäristössä

• Menetelmät ja välineet - Menetelmien saatavuuden ja käytön edistäminen, erityisesti ennakointi-, etnografia-, Internetja tarveanalyysityökalut

• Rahoitukselliset ym. kannustimet

• Tietotekninen infrastruktuuri

- Uusien instrumenttien kehittäminen - Nykyisten instrumenttien rahoituskriteerien uudistaminen - Muiden kannustimien arviointi ja vahvistaminen erityisesti avoimessa innovaatioympäristössä sekä julkisella sektorilla

- Laadun, avoimuuden ja luottamuksen parantaminen - Tietojärjestelmien yhteensopivuuden edistäminen erityisesti julkisella sektorilla

• Tietoisuus ja vaikutusmahdollisuudet - Kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyteen liittyvän tietoisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen

Sääntelyn uudistaminen • Käyttäjä- ja julkisen tiedon hyödyntäminen - Yksityisyyden suojan merkityksen arviointi - Julkisen tiedon käyttöehtojen parantaminen käyttäjäinnovointia edistäväksi

• Osallistavat toimintatavat • Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön (PPP) perustuvat innovointialustat ja kehitysympäristöt - Käyttäjälähtöisyyden ja sektorirajat ylittävän verkostoitumisen vahvistaminen (ml. kehitysympäristöjen välillä, esim. Living Labs -konsepti)

• Julkisten palvelujen uudistaminen - Käyttäjälähtöisyyden periaatteen käyttöönotto - Palvelumuotoilun hyödyntäminen julkisten palvelujen uudistamisessa

- Kansalaisen valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksia edistävän lainsäädännön kehittäminen - Kumppanuuden edistäminen eri palveluntuottajasektorien välillä

• Immateriaalioikeudet - Sääntelykehikon ja sääntelyn toimivuuden parantaminen avoimessa, käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa - Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tuottojen ja vastuunjaon selkeyttäminen

Käyttäjän mieli Henkilöiden tarpeet, mieltymykset, kokemukset Etnografiset menetelmät

Osallistetaan kohderyhmä / -yhteisö kehitysprosessiin

Teknologia-tiekartat

Käyttötilannehaastattelut

Lisääntyvä tarve tulkita käyttäjien piilevät / tulevat tarpeet joihin ei ole valmiita ratkaisuja

Trendianalyysi

Tarvekartoitukset - puutteet

Altistaminen - kielikylvyt Käyttäjähaastattelut Tapojen ja käytäntöjen kartoitus

Käyttäjien kyky artikuloida / kertoa omista tarpeistaan

Ryhmähaastattelut

Käyttäjän ääni Vähittäinen parannus

Merkittävä uudistus

Tavoitellun innovaation luonne

Epäjatkuva innovaatio Lähde: Inovo Technologies, 2007

Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

Innovaatiomyönteiset markkinat

• Edistetään innovaatioihin kohdistuvaa kysyntää • Parannetaan kykyä omaksua uusia innovatiivisia ratkaisuja •Edistetään kykyä tulkita markkinoiden tarpeita ja kysyntäpotentiaalia • Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen • ‘Vaativa’ ja innovaatiomyönteinen lainsäädäntö • Innovaatioita tukeva standardisointi • Kilpailua edistävä sääntely • Innovaatioiden edistäminen julkisilla hankinnoilla

Kysyntä, kilpailu ja kulttuuri innovaatioiden kannusteina Käyttäjälähtöisyys toimintatapana

• Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen • Design käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajina

• Käyttäjien entistä järjestelmällisempi osallistaminen innovaatiotoimintaan • Uusimpien menetelmien hyödyntäminen tarpeiden ja trendien tunnistamisessa • Innovaatiopolitiikan ja sen välineiden kohdentaminen käyttäjälähtöisyyteen

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka