MIKSI OLKAPÄÄ KIPEYTYY: •
tapaturman seurausta tai kulumista Tällöin kipu tuntuu enemmänkin rasituksessa ja nivelen ääriasennoissa tai estää kokonaan esimerkiksi kädellä kurottamisen ylöspäin. Myös öisin tuntuva särky on yleistä kiertäjäkalvosimen alueella olevassa kulumassa. Tällaiset kiertäjäkalvosimen pienet hankaumat tai kulumat ovat tavallisia työikäisillä henkilöillä ja 40-50–vuotiailla ja ne yleistyvät koko ajan. Joissain tapauksissa jänne voi jopa revetä.
•
Olkanivelen pinneoireella (impingement lesion) tarkoitetaan tilaa, jossa kiertäjäkalvosin puristuu tai hankaa olkalisäkettä (acromion) tai ligamenttia vasten. Pinneoireen diagnosointi on hankalaa, sillä pinneoireeseen voi liittyä myös erilaisia tulehduksia tai jänteiden ”rispaantumista”. Kaikki nämä voivat johtaa myös kiertäjäkalvosimen repeämään. Yökipu indikoi pinneoiretta, samoin kuin krooninen kipu ja rutina olkapään nostossa. Myös akuutin oireyhtymän jälkeensä jättämä kroonistunut kipu voi merkitä pinneoiretta. Repeämä on harvinainen alle 40vuotiailla, mutta äkilliset traumat (varsinkin kaatuminen ojennetun käden päälle) voi aiheuttaa pinnetilan ja/tai repeämän.
•
Kiertäjäkalvosimen tulehdus oireilee kipuna olkapään etusivulla ja erityisesti liikutuskipuna sekä rajoittuneina liikelaajuuksina. Myös kosketusarkuutta voi esiintyä, mutta passiivinen liikelaajuus on tavallisesti normaali. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitaja voi liikuttaa asiakkaan kättä, mutta asiakas ei itse voi sitä kivutta liikuttaa! (Repeämässä myös olkavarren loitonnus eli abduktio ja ulkokierto ovat heikentyneet). Akuutista tulehduksesta kärsivä asiakas yleensä kertoo, että nukkumaan meneminen on hankalaa, kun kättä täytyy asetella nukkumaan mennessä. Kiertäjäkalvosinvaiva voidaan testata pyytämällä asiakasta nostamaan kättä suoraan ylöspäin kämmen ylöspäin. Akuutissa vaiheessa käsi ei nouse. Kiertäjäkalvosimen jännettä voidaan varovasti venyttää, jolloin voidaan paikallistaa kipu juuri jänteen alueelle.
Lääkäreitä ja fysioterapeutteja varten on kehitetty myös monia muita erotusdiagnostiikkaan perustuvia testejä, mutta en esittele niitä tässä.
•
Jäätynyt olkapää (eli adhesiivinen kapsuliitti) on harvinaisempi vaiva, jossa olkapään nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy niin, että nivelen tilavuus pienenee normaalista. Tämä tapahtuu joskus myös olkanivelen ja yläraajan muiden oireiden ja kiputilojen jälkiseurauksena, mutta aina varsinaista syytä ei löydetä. Tauti jaetaan 3 vaiheeseen: 1. Kipuvaihe (kova kipu ja nivelen jäykistyminen alkaa) 2. Jäykkyysvaihe (liikerajoitukset ovat suurimmillaan) 3. Paranemisvaihe (kipu vähenee ja liikerajoitukset alkavat poistua).
Jäätyneen olkapään tyypillisin oire on (yöllinen) leposärky. Liikerajoitukset rajoittuvat ns. kapsulaarisen kaavan mukaan: ensimmäiseksi heikkenee ulkorotaatio; sen jälkeen käsivarren loitonnus tulee kivuliaaksi ja lopuksi myös käden koukistus hankaloituu. Hoitajan on huomioitava, että diabetes usein johtaa jäätyneeseen olkapäähän eli muut pitkäaikaissairaudet on syytä selvittää. Lääkärit ja fysioterapeutit tietenkin tutkivat erotustekniikalla myös jäätynyttä olkapäätä paljon tarkemmin kuin jäsenkorjaajat).
• Niskaongelmista Hartian ja olkapään ongelmat voivat johtua myös niskasta. Olkapään hermot tulevat kaularangasta ja yläraajan hermot kulkevat olkapään etupuolelta. Kulumamuutokset kaularangassa ja hermojuurten ahtaumat (kaularangassa) voivat painaa hermoa, mikä säteilee kipuna olkapäähän. Myös olkapään virheellinen kuormitus ja asento voivat painaa olkapään edestä kulkevia hermoja ja aiheuttaa puutumista jopa sormissa saakka. Niskan hyvä lihashallinta ja liikkuvuus ovat tärkeä osa olkapään kivuttomuutta. Myös rintarangan (yläselän) jäykkyys ja huono asento voivat kuormittaa niskaa ja olkapäätä.
Kapsulaarinen kaava: Liikerajoitus kehittyy olkanivelessä määrätyssä järjestyksessä; ensin rajoittuvat ulko- ja sisäkierto ja sitten loitonnus (=abduktio) ja koukistus (=fleksio),sitten lähennys (=adduktio) ja viimeisenä ojennus (=ekstensio).
Tulehduksen eli tendiniitin aiheuttama kipu helpottuu kun käsi on suoraan ylöspäin. Kulumassa kipu taas yltyy, kun käsi suoristuu (kohtisuoraan ylöspäin).