Mita Yhteiskunta Ekologia Tarkoittaa Book.ps

24

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

täisiin ihmisten tarpeita, jotka perustuisivat asukkaiden yleiskokouksissaan sekä yleiskokousten konfederaatioissa päättämiin normeihin. Yhteisöjen päätökset tultaisiin tekemään suorien, kasvottaisten käytäntöjen mukaan, jossa kaiken koordinoivan keskustelun tekisi mandaatilla sidotut valtuutetut. Harkinta tultaisiin vuorostaan välittämään takaisin keskustelulle, hyväksynnälle, muutoksille tai hylättäväksi kansankokousten kansankokoukselle (tai Kommuunien kommuunille) kokonaisuudessaan, joka heijastaisi koko yleiskokousten enemmistön tahtoa. Emme voi tietää kuinka paljon teknologia tulee laajentumaan tulevien vuosikymmenien aikana, puhumattakaan sukupolvista. Sen kasvu ja sen mahdollisuudet tulevat luultavasti olemaan liian häikäiseviä, että edes kaikkein mielikuvitusrikkain utoopikkokaan kykenisi sitä hahmottamaan. Jos ei mitään muuta, niin meidät on pyyhkäisty pysyvään teknologiseen ja viestintä vallankumoukseen, jonka huipentumaa on mahdotonta nähdä ennalta. Tämä vallan ja tiedon kasaaminen avaa kaksi radikaalisti ristiriidassa olevaa mahdollisuutta: joko ihmiskunta todellakin tuhoaa itsensä ja ympäristönsä, tai sitten se tulee luomaan puutarhan, hedelmällisen ja hyväntahtoisen maa-

Mitä yhteiskuntaekologia tarkoittaa?

ilman, jota ei edes kaikkein mielikuvituksekkain utoopikko, Charles Fourier, ei olisi kyennyt kuvittelemaan. On sopivaa että tuon kaltaiset äärimmäiset ilmaantuvat nyt ja näin äärimmäisessä muodossa. Jollei yhteiskuntaekologiaa  sen naturalistisen

Murray Book hin suom. Jussi Haverinen

maailmankuvan, sen kehityskeskeisen luonnollisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tulkinnan kanssa, sen tiedonalan korostaessa vapautta ja vastuuta mielikuvituksella  tuoda tuonkaltaisten historiallisten päämäärien palvelukseen, ihmiskunta voi hyvinkin osoittautua kykenemättömäksi muuttamaan maailmaa. Emme voi lykätä näitä mahdollisuuksia loputtomiin: joko tulee nousemaan liike joka panee ihmiskunnan liikkeelle, tai sitten viimeinen suuri mahdollisuus historiassa ihmiskunnan täydeksi vapautumiseksi tulee katoamaan hillitsemättömään itsetuhoon.

15. syyskuuta 2009

2

1.5.

EKOLOGINEN YHTEISKUNTA

23

federatiivisten neuvostojen verkostojen kautta, ja jossa kaupunkien ja kuntien oletettaisiin lähettävän mandaatilla sidottunsa, takaisin kutsuttavat valtuutettunsa välittämään erimielisyyksissä. Kaikki päätökset täytyisi ratioida konfederoituneiden kuntien ja kaupunkien kansankokousten enemmistöllä. Tämän institutionaalisen prosessin voisi aloittaa naapurustoissa jättiläiskaupungeissa sekä myös pienten kaupunkien verkostoissa. Itseasiassa, lukuisien kaupungintalojen muodostamista on jo toistuvasti ehdotettu niinkin isoissa kaupungeissa kuin New Yorkissa ja Pariisissa, hyvin järjestäytyneiden elitististen ryhmien, jotka koittivat keskittää valtaa sen hajauttamisen sallimisen sijaan, päihittäessä ne. Valta tulee aina kuulumaan eliitti ja käskevässä asemassa olevalle ryhmittymälle, mikäli sitä ei institutionalisoida kasvoittaiseen demokratiaan, ihmisten keskuuteen jotka ovat täysin valtuutettuja yhteiskunnan jäseniä tekemään päätöksiä uusissa kunnallisissa yleiskokouksissa. Pyrkimykset valtuuttaa kansaa tällä tapaa muodostavat jatkuvan haasteen kansallisvaltiolle  toisin sanoen, kaksoisvallan, jossa vapaa kunta on olemassa avoimessa jännitteessä kansallisvaltion kanssa. Valta, joka ei kuulu kansalle kuuluu väistämättä valtiolle ja sen edustamille riistäville eduille. Mikä ei tarkoita, että

monimuotoisuus ei olisi toivottavaa; päinvastoin, se on lähde kulttuuriselle luovuudelle. Kuitenkaan sitä ei tulisi koskaan juhlistaa nationalistisena käsitteenä irrallisuudesta koko ihmiskunnan eduista, tai muuten tulee taantumaan kansakunnan ja tribalismin nurkkakuntaisuuteen. Mikäli kansalaisuuden koko todellisuus kaikessa sen vuorovaikutuksessa sekä poliittisessa elinvoimaisuudessa alkaa heikkenemään, sen katoaminen oli ennenkokematon menetys ihmiskunnan kehityksessä. Kansalaisuus, klassisessa merkityksessään, joka sisälsi elinaikaisen, eettisesti suuntauneen opetuksen julkisiin asioihin osanotossa (eikä sitä kansallisen legitimoinnin tyhjässä muodossa josta se niin usein muodostuu nykypäivänä), tulisi katoamaan. Sen katoaminen tarkoittaisi perhettä laajemman yhteisen elämän surkastumista, julkisen tietoisuuden heikentymistä tarkoittamaan pelkkää surkastunutta egoa, julkisen kentän täydellistä korvaamista yksityisellä maailmalla ja yksityisillä päämäärillä. Järkevän, yhteiskunnallisesti sitoutuneen ekologisen liikkeen epäonnistuminen tulisi sallimaan mekanisoidun, esteettisesti hedelmättömän, sekä hallinnoidun yhteiskunnan joka koostuisi tyhjistä egoista parhaimmillaan tai pahimmillaan totalitaarisista automaateista. Ennen kuin planeetasta tehtäisiin fyysisesti asuinkelvoton, tulisi olemaan vain harvoja ihmisiä jotka kykenisivät elämään siinä. Vaihtoehtoisesti, todella ekologinen yhteiskunta tulisi avaamaan näköalan vapaaseen luontoon, jossa olisi kehittynyttä ekoteknologiaa, joka perustuisi aurinko, tuuli ja vesivoimaan; huolellisesti käsitellyt fossiiliset polttoaineet sijoitettaisiin tuottamaan voimaa, jotta kohdattaisiin alueellisesti hahmotettuja tarpeita. Tuotanto tapahtuisi täysin tarpeeseen, ei voitonsaannin takia, ja tarvikkeiden jakaminen tulisi tapahtumaan täysin, että täytet-

22

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

joittaisivat kohtuutta kaikissa elämän puolissa vastauksena kapitalististen markkinoiden edistämälle konsumerismille.

8

Kuitenkaan mikään etiikka tai näkemys ekologisesta yhteiskunnasta, riippumatta siitä kuinka innostunut se on, ei ole merkityksellinen ilman että se saa muotonsa eletyssä politiikassa. Politiikalla en tarkoita valtiotaitoa, jota ne joita kutsumme politiikoiksi harjoittavat  tarkalleen ottaen, ne edustajat jotka on äänestetty tai valittu hoitamaan julkisia asioita ja muodos-

Luku 1

tamaan linjapäätöksiä ohjenuoriksi yhteiskunnan elämälle. Yhteiskuntaekologialle politiikka tarkoittaa sitä mitä se tarkoitti klassisen Ateenan demokraattiselle polikselle noin kaksi tuhatta vuotta sitten: suoraa demokratiaa, suoraan demokraattisten julkisten kansankokousten muotoillessa päätökset, sekä sitä että mandaatilla sidotut koordinaattorit, jotka voidaan helposti kutsua takaisin mikäli he eivät noudata kansalaisten kokouksissa tekemiä

Mitä yhteiskuntaekologia tarkoittaa?

päätöksiä, toteuttavat nuo päätökset. Olen hyvin tietoinen siitä että Ateenalaista politiikkaa, jopa sen demokraattisimpina aikoina, rumensi orjuuden ja patriarkaatin olemassaolo, sekä muukalaisten poissulkeminen julkisesta elämästä. Tässä suhteessa se, tietenkin, erosi vain hyvin vähän suurimmasta osasta muista saman aikakauden Välimeren sivilisaatioista  tai antiikin Aasialaisista sivilisaatiosta. Se mikä teki Ateenan politiikasta ainutlaatuista oli kuitenkin se, että se loi instituutioita, jotka olivat hämmästyttävän  jopa suoraan  demokraattisia, verrattuna nykypäivän maailman demokratioiden tasavaltalaisiin instituutioihin. Joko suoraan tai epäsuoraan, Ateenalainen demokratia inspiroi myöhempiä, kattavampia suoria demokratioita, kuten monien keskiajan Euroopan kaupunkeja, vuoden 1793 vähän tunnettuja pariisilaisia sektioita (tai naapurustokokouksia), jotka ajoivat Rans-

Yhteiskuntaekologia perustuu siihen vakaumukseen, että lähes kaikki nykyisistä ekologisista ongelmistamme saavat alkunsa syvälle juurtuneista yhteiskunnallisista ongelmista. Tästä näkemyksestä seuraa, että näitä ekologisia ongelmia ei voi ymmärtää, puhumattakaan niiden ratkaisusta, ilman yhteiskuntamme ja sitä hallitsevien järjettömyyksien tarkkaa ymmärtämystä. Konkreettisemmin: taloudelliset, etniset, kulttuurilliset ja sukupuolikoniktit, monien muiden lisäksi, ovat vakavimpien edessämme olevien ekologisten häiriöiden ytimessä  lukuun ottamatta, tietenkään, niitä jotka luonnonkatastrot ovat aiheuttaneet.

kan Vallankumousta hyvin radikaaliin suuntaan, tai epäsuoremmin, Uuden

Mikäli tämä lähestymistapa vaikuttaa hieman liian sosiologiselta niistä

Englannin kaupunginkokouksia ja muita viime aikojen yrityksiä kansalaisten

ympäristönsuojelijoista, jotka pitävät pääasiallisena ekologisena ongelmana

itsehallintoon.

9

villin luonnon tai erämaan säilyttämistä, tai laajemmin gaiasta huoleh-

Kuitenkin mikä tahansa itsehallinnollinen yhteisö, joka koittaa elää eris-

timista planeetanlaajuisen ykseyden saavuttamiseksi, niin he ehkä halua-

tyneenä ja kehittää itseriittoisuutta joutuu nurkkakuntaiseksi, tai jopa rasis-

vat harkita viime aikoina tapahtunutta kehitystä. Esitän vain jokusen on-

tiseksi, tulemisen vaaraan. Tämän takia tarve ulottaa suoran demokratian

gelmista kuten massiiviset öljyvuodot, joita on tapahtunut viimeisten kah-

ekologinen politiikka ekoyhteisöjen konfederaatioihin, ja edistää tervettä kes-

den vuosikymmenen aikana, laajaalainen trooppisten metsien ja lauhkealla

kinäistä riippuvuutta, tylsistävän sisäänpäinkääntyneen itsenäisyyden sijaan.

vyöhykkeellä sijaitsevien mahtavien ikivanhojen puiden hävittäminen sekä

Yhteiskuntaekologian on pakotettu sisällyttämään sen politiikkaan kommu-

mittavat vesivoimaprojektit, jotka peittävät vedellä ihmisten asuinpaikko-

nalismin politiikka, jossa kunnat saavat yhdessä oikeuksia itsehallintoon kon8

ja. Nämä ovat herättäviä muistutuksia siitä, että todellinen taistelukenttä, jolla planeetan ekologisesta tulevaisuudesta päätetään, on selkeästi yhteis-

Kuvailin tämän näkemyksen 196465 kirjoittamassani esseessä Ekologia ja vallan-

kumouksellinen ajattelu, ja ne sulautuivat ajan mittaan tätä seuranneisiin ekologisiin liikkeisiin. Monet niistä teknologisista näkemyksistä, jotka esitin vuoden 1965 esseessäni

kunnallinen, ja kamppailu käydään varsinkin suuryritysten vallan ja koko ihmiskunnan pitkän tähtäimen etujen välillä.

Toward a Liberatory Te hnology sulautuivat ja uudelleennimettiin soveliaaksi teknolo-

Ekologisten ongelmien erottaminen yhteiskunnallisista ongelmista  tai

giaksi, joka on yhteiskunnallisesti melko neutraali ilmaisu verrattuna alunperin käyttä-

edes niiden välisen yhteyden vähättely tai muodollinen huomioiminen  on-

määni ekoteknologian käsitteeseen. Molemmat näistä esseistä voit löytää kirjastani

S ar ity Anar hism. 9

Post-

Katso The Forms of Freedom PostS ar ity Anar hism, The Lega y of Freedom The E ology of Freedom ja Patterns of Civi Freedom From Urbanization to Cities: Towards a New Politi s of Citizenship (1982, 1992, uusi versio Londom: Cassell, 1995)

kin itse asiassa karkea tulkintavirhe kasvavan ekologisen kriisin lähteistä. Käytännössä se tapa, jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa sosiaalisina olentoina, on keskeistä ekologisen kriisin ratkaisulle. Jollemme selkeästi myönnä tätä emme kykene näkemään, että hierarkkinen mentaliteetti ja luokkasuh3

4

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.5.

EKOLOGINEN YHTEISKUNTA

21

teet, jotka läpäisevät yhteiskuntamme niin läpikotaisin, ovat johtaneet itse

lisissa instituutioissa, jotka tekevät ihmisistä tiedostavia eettisiä toimijoita,

ajatukseen eiinhimillisen luonnon herruuttamisesta.

jotka edistävät niin itsensä kuin muiden luontokappaleiden hyvinvointia. Se

Jollemme käsitä, että nykyinen markkinayhteiskunta, joka rakentuu raa-

pyrkii evoluutioprosessin rikastumiseen elämänmuotojen monimuotoistumi-

kalaismaisen kilpailevalle pakolle kasva tai kuole, on läpikotaisin persoona-

sen kautta sekä järkeä käyttäen planeetan ihmeellisessä uudelleenluomisessa

ton, itseään ohjaava mekanismi, tulemme väärin syyttämään muita ilmiöitä

ekologisten ohjenuorien mukaisesti. Huolimatta kaikkein romanttisimmista

 kuten teknologiaa tai väestön kasvua  kasvavista häiriöistä luonnossa.

näkemyksistä, Äiti maa ei välttämättä tiedä parhaiten. Se että vastustaa

Jätämme silloin huomiotta niiden pohjimmaiset syyt, kuten kaupankäynnin

suuryritysten toimia ei välttämättä vaadi sitä että ryhtyy naivin biosent-

voitonsaannin takia, teollisen kasvun sen itsensä takia ja edistyksen samais-

riseksi. Itseasiassa samalla tapaa, se että ylistää ihmiskunnan potentiaalia

tamisen suuryritysten etuun. Lyhyesti sanoen, keskitymme silloin vakavan

kauaskatseisuuteen, järjen käyttöön, sekä teknologisiin saavutuksiin ei tee

yhteiskunnallisen patologian seurauksiin, itse patologiaan keskittymisen si-

jostain antroposentristä. Tämän kaltaisten termien käyttö, joka on yleistä

jaan, ja pyrkimyksemme ohjautuvat silloin rajattuihin päämääriin, joiden

nykyisessä ekologisessa liikkeessä, täytyy lopettaa lopullisesti harkitsevalla

saavuttaminen on pikemmin kosmeettista kuin parantavaa.

keskustelulla, eikä paheksuvilla tuomioilla.

Jotkin kriitikot ovat viimeaikoina kysyneet onko yhteiskuntaekologia kä-

Yhteiskuntaekologia, käytännössä, hyväksyy sen että  riippumatta sii-

sitellyt aihetta henkisyydestä ekologisessa politiikassa tarpeeksi hyvin. Yh-

tä pitääkö siitä vai ei  elämä tällä planeetalla riippuu yhteiskunnan tu-

teiskuntaekologia oli itse asiassa yksi ensimmäisistä nykyaikaisista ekolo-

levaisuudesta. Sen väite on että evoluutio, niin ensimmäisessä kuin toisessa

gioista, joka vaati kattavaa muutosta olemassaoleviin henkisiin arvoihin.

luonnossa, ei ole vielä valmis. Eivätkä nämä kaksi maailmaa ole niin erillään

Tuonkaltainen muutos sisältäisi itseasiassa kauaskantoisen muutoksen nykyi-

toisistaan, että meidän olisi pakko välitä yksi tai toinen  joko luonnolli-

sestä herruuttamisen mentaliteetistä toisiaan täydentävyyden asenteeseen,

nen evoluutio, jolla on biosentrinen sädekehä, tai yhteiskunnallinen evo-

sellaiseen joka näkee roolimme luonnossa luovana, tukevana ja syvästi ei

luutio, jolla on antroposentrinen sädekehä  luovan biosfäärin perustaksi.

inhimillisen elämän hyvinvointia arvostavana. Yhteiskuntaekologiassa todel-

Meidän tulee ylittää sekä luonnollinen että sosiaalinen kulkeaksemme kohti

la luonnollinen henkisyys, joka on vapaa mystisistä taantumista, keskittyisi

uutta synteesiä joka sisältää parhaat puolet molemmista. Tuon kaltaisen syn-

vapautuneen ihmiskunnan kykyyn toimia eettisenä toimijana vähentäen tar-

teesin tulee ylittää sekä ensimmäinen että toinen luonto luovan, tiedostavan

peetonta kärsimystä, sitoutuen ekologiseen palautumiseen ja kehittäen luon-

ja tämän takia vapaan luonnon muodossa, jossa ihmiset sekaantuvat luon-

non evoluution esteettistä arvostusta kaikessa sen rikkaudessa ja monimuo-

non evoluutioon parhailla kyvyillään  eettisyyden tajullaan, heidän vailla vertaistaan olevalla kyvyllä käsitteelliseen ajatteluun, sekä heidän huomat-

toisuudessa. Joten vaatiessaan kollektiivista pyrkimystä muuttaa yhteiskuntaa, yh-

tavilla voimilla ja viestinnän skaalallaan.

teiskuntaekologia ei ole koskaan karttanut radikaalisti uudenlaisen henkisyy-

Kuitenkin tuon kaltainen päämäärä jää pelkäksi retoriikaksi jollei liike

den tai mentaliteetin tarvetta. Jo niin varhain kuin vuonna 1965, ensim-

anna sille logistista ja yhteiskunnallista todellisuutta. Kuinka voimme orga-

mäinen julkinen lausunto, joka pyrki esittämään yhteiskuntaekologian aja-

nisoida tuon kaltaisen liikkeen? Logistisesti, vapaa luonto on saavuttamat-

tuksia, päättyi seuraavaan tuomioon: Se mielenlaatu, joka järjestää nyky-

tomissa jollei kaupunkeja hajauteta konfederaalisesti liittoituneisiin yhteisöi-

päivänä erot ihmisten ja muiden elämän muotojen kanssa hierarkkisiin pa-

hin, jotka sovitetaan herkästi niihin luonnon alueisiin joilla ne ovat. Ekotek-

remmuuden ja huonouden luokkiin, tulee väistymään monimuotoisuutta

nologiat sekä aurinko, tuuli, metaani ja muut uusiutuvat energian lähteet;

ekologisella tavalla  eli toisin sanoen täydentävyyden etiikan mukaisesti 

luonnonmukaisen maanviljelyn muodot; sekä suunnittelemalla ihmisten ko-

käsittelevän näkökannan tieltä.

koisia, monikäyttöisiä teollisia laitoksia täyttämään liittoutuneiden kuntien

1 Tuon kaltaisessa etiikassa ihmisolennot täy-

dentäisivät muita eläviä olentoja omilla kyvyillään luoda rikkaampi, luovem-

alueelliset tarpeet  kaikki tämä täytyy tuoda palvelemaan ekologisesti kes-

pi ja kehittyneempi kokonaisuus  ei hallitsevana vaan tukevana lajina.

tävää maailmaa, joka perustuu täydentävyyden etiikkaan. Tämä tarkoittaa

Vaikkakin tämä etiikka toistuu kautta koko yhteiskuntaekologian kirjallisuu-

myös ei ainoastaan kierrätyksen korostamista vaan myös korkealaatuisten

den, toisinaan ilmaistuna pyyntönä hengellistää luonto uudestaan, sitä ei

tuotteiden valmistamista jotka voivat, monissa tapauksissa, kestää sukupol-

1

vien ajan. Se tarkoittaa tarpeettoman tunteettoman työnteon korvaamisMurray Book hin, E ology and Revolutionary Thought, on alunperin julkaistu

Comment (syysk. 1965) ja koottu, muiden merkittävien 1960-luvun esseitteni kanssa, Post-S ar ity Anar hism kirjassa (Berkeley: Ramparts Press, 1972; uusi painos Montreal: Bla k Rose Books, 1977). Täydentävyyden etiikka on The E ology of Freedom kirjastani (San Fran is o: Cheshire Books, 1982; uusitty Montreal:

libertaari-sosialistisessa lehdessä

Bla k Rose Books, 1991).

ta luovalla työllä ja taiteellisen käsityöläisyyden korostamista mekanisoidun tuotannon sijaan. Se tarkoittaa vapaata aikaa olla taiteellinen ja ottaa täysin osaa julkisiin asioihin. Olisi toivottavaa että pelkkä tavaroiden saatavuus, tuotannon mekanisointi ja vapaus valita oma materiaalinen elämäntapansa tulisi ennemmin tai myöhemmin vaikuttamaan ihmisiin niin että he har-

20

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

joista tuotettaisiin joka vuosi uudet mallit.

1.1.

LUONTO JA YHTEISKUNTA

5

tulisi sekoittaa teologiaan, joka nostaa jumalan luonnon maailman yläpuolel-

Pehmeämpiäkin teknologioita, mikäli kasva-tai-kuole markkinat tuot-

le tai edes pyrkii löytämään sellaista luonnon sisältä. Yhteiskuntaekologian

taisivat ne, tultaisiin myös käyttämään tuhoisiin kapitalistisiin päämääriin.

edistämä henkisyys on ehdottoman naturalistista (johtuen sen suhteesta it-

Kaksi vuosisataa sitten Englannin laajat metsäalueet hakattiin polttoaineek-

se ekologiaan, joka juontaa juurensa biologisiin tieteisiin) yliluonnollisen tai

si metallipajoihin käyttäen kirveitä, jotka eivät olleet muuttuneet olennaises-

panteistisen spekulaation sijaan.

ti pronssikauden jälkeen. Itseasiassa huomattava osa Yhdysvalloista raivat-

Joidenkin ekologisen liikkeen osien pyrkimys painottaa panteistisen ekos-

tiin tyhjäksi metsistä, eläimistä ja alkuperäisasukkaista käyttäen työkaluja

pirituaalisuuden tarvetta yhteiskunnallisiin seikkoihin puuttumisen kustan-

ja aseita, jotka vuosisatoja aikaisemmin eläneet renessanssin ihmiset olisivat

nuksella nostaa esiin vakavia kysymyksiä heidän kyvystään kohdata todel-

tunnistaneet helposti, riippumatta siitä kuinka paljon niitä oli muokattu.

lisuus. Aikana jolloin sokea mekanismi  markkinat  muuttaa maaperää

Moderni tekniikka on nopeuttanut prosessia, joka oli päässyt jo hyvin käyn-

hiekaksi, peittää hedelmällistä maata betonilla, myrkyttää ilmaa ja vettä,

tiin keskiajan lopulla. Sitä ei voida pitää yksistään syyllisenä yrityksiin, joita

ja tuottaa mittavia ilmastollisia ja ilmakehällisiä muutoksia, emme voi jät-

oli tehty jo vuosisatojen ajan; se avusti sitä vahinkoa jonka alati-laajentuva

tää huomiotta sitä vaikutusta joka aggressiivisella hierarkkisella ja riistäväl-

markkinajärjestelmä aiheutti, jonka juuret taas olivat vuorostaan yhdessä

lä luokkayhteiskunnalla on luonnon maailmaan. Meidän on pakko kohdata

historian perustavanlaatuisimmissa yhteiskunnallisissa muutoksissa: tuotan-

se fakta, että taloudellinen kasvu, sukupuolten välinen sorto, ja etninen her-

to ja jakelujärjestelmän kehittymisessä, joka perustuu vaihtoon toisiaan täy-

ruuttaminen  puhumattakaan suuryritysten, valtion ja byrokratioiden tun-

dentävyyden ja keskinäisen avunannon sijaan.

keutumisista ihmisten hyvinvointiin  ovat paljon kykynevämpiä muotoilemaan luonnon maailman tulevaisuutta kuin privatistiset henkisen itsensä pe-

1.5

Ekologinen yhteiskunta

lastuksen muodot. Nämä herruuttamisen muodot tulee haastaa kollektiivisella toiminnalla ja laajaalaisilla yhteiskunnallisilla liikkeillä, jotka haastavat ekologisen kriisin yhteiskunnalliset juuret, ei pelkästään yksityisillä kulutus

Yhteiskuntaekologia ei vaadi ainoastaan moraalista elpymistä, vaan, ja en-

ja sijoitusmuodoilla, joita usein kutsutaan oksymoronisella vihreän kapita-

nen kaikkea, yhteiskunnallista uudelleenrakennusta ekologisten periaattei-

lismin nimikkeellä. Nykyinen yhteiskunta, joka on hyvin sulatuskykyinen,

den mukaan. Se korostaa sitä että, itsessään, eettinen pyyntö vallassaolevil-

on erittäin halukas löytämään uusia keinoja kaupalliselle laajentumiselle ja

ta, jotka perustuvat sokeisiin markkinavoimiin ja armottomaan kilpailuun,

lisäämään ekologista sanastoa sen mainostoimintaan ja asiakassuhteisiin.

on varmasti turha. Itseasiassa, sellaisenaan otettuna, tuon kaltaiset pyynnöt

sumentavat niitä todellisia valtasuhteita, jotka ovat hallitsevia nykypäivänä saamalla ekologisen yhteiskunnan saavuttamisen näyttämään siltä, että se

1.1

Luonto ja yhteiskunta

riippuu vain yksilökohtaisia asenteita muuttamisesta, henkisestä elpymisestä, tai kvasiuskonnollisesta pelastuksesta.

Jotta pääsisimme tämän voitonsaantiin keskittyneen ekologiakäsityksen ul-

Vaikkakin se ottaa aina huomioon uuden eettisen näkökulman tärkeyden,

kopuolelle, meidän tulee aloittaa muutamista perusasioista  tarkemmin

yhteiskuntaekologia pyrkii korjaamaan vallassa olevan yhteiskunnan luon-

ottaen, kysymyksillä siitä mitä yhteiskunta ja luonto itse asiassa ovat. Nii-

nolle aiheuttaman ekologisen vahingon menemällä käsitteiden kuten luon-

den monien luonnon määritelmien joukosta, joita on laadittu sanamuotoon

non herruuden rakenteellisiin kuin myös subjektiivisiin lähteisiin. Toisin sa-

kautta historian, se joka on lähimmässä suhteessa yhteiskuntaekologiaan on

noen, se haastaa koko ylivallan järjestelmänsen talouden, sen tekniikan

melko vaikeasti määritettävä ja usein vaikea käsittää, koska sen ymmärtä-

väärinkäytön, sen hallinnollisen koneiston, sen poliittiselle elämälle aiheutta-

minen ja sanoiksi pukeminen vaatii tietyn tyyppistä ajattelua  sellaista,

man alennuksen, itseasiassa koko sen moraalisten tekopyhyyksien ja ihmis-

joka on ristiriidassa sen kanssa mitä usein sanotaan lineaariseksi ajatteluk-

ten hengen halvennuksen varustuksen ja pyrkii tuhoamaan ne hierarkiset

si. Tämä epälineaarinen tai orgaaninen ajattelutapa on kehityskeskeinen

ja luokkarakennelmat, jotka ovat pakottaneet ihmiskuntaa ja määritelleet

analyyttisyyden sijaan, tai teknisemmin käsittein sanoen, se on dialektinen

suhteen ihmisten ja muun luonnon välillä. Se pyrkii edistämään täydentä-

instrumentaalisen sijaan. Se käsittää luonnon maailman kehittyvänä proses-

vyyden etiikkaa, jossa ihmiset ottavat biosfäärin eheyttä tukevan roolin 

sina vuortenhuipuilta tai postikortteihin painettuina nähtyjen kauniiden nä-

ihmisten potentiaalin olla luonnon evoluution kaikkein tiedostavimpia luo-

köalojen sijaan. Tämän kaltaiset näkymät tai kuvat ihmisten ulkopuolisesta

muksia. Itseasiassa, ihmisillä on eettinen vastuu toimia luovasti tuon evo-

luonnosta ovat periaatteessa staattisia ja epäliikkuvia. Katsoessamme mai-

luution toteutumisessa. Yhteiskuntaekologia korostaa tämän takia tarvetta

semaa huomiomme voi toki hetkeksi kiinnittyä haukan huikeaan lentoon,

saada sen täydentävyyden etiikalle käsin kosketeltava muoto yhteiskunnal-

peuran äkkinäiseen laukkaan tai kojootin matalaan loikkaan. Kuitenkin se

6

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.4.

KASVA TAI KUOLE

19

minkä todella näemme tuolloin on pelkkää fyysisen liikkeen kinetiikkaa, joka

Itseasiassa, siinä suhteessa missä ympäristöliikkeet ja ideologiat pelkäs-

tapahtuu silmiemme edessä olevan kuvan periaatteessa staattisen raamin si-

tään moralisoivat epäekologisen yhteiskuntamme pahuutta ja vaativat muu-

sällä. Tuon kaltaiset staattiset kuvat huijaavat meidät uskomaan yksittäisten

toksia henkilökohtaiseen elämäntapaan ja asenteisiin, ne hämärtävät yh-

hetkien ikuisuuteen luonnossa.

teisen yhteiskunnallisen toiminnan tarvetta ja ne ovat taipuvaisia ohjaa-

Kuitenkin ihmisten ulkopuolinen luonto on enemmän kuin pelkkä kaunis

maan sivuun pitkälle menevän yhteiskunnallisen muutoksen puolesta käytä-

näkymä, ja kun tutkimme sitä huolella, alamme aistia, että se on periaat-

vää kamppailua. Samanaikaisesti suuryritykset manipuloivat taitavasti tätä

teessa kehittyvä ja avautuva ilmiö, rikkaan hedelmällinen, jopa dramaattinen

julkista halua henkilökohtaisesti ekologisesti kestäville käytännöille kehittä-

kehitys, joka muuttuu ikuisesti. Tarkoitukseni on määritellä ihmisten ulko-

mällä ekologisia harhoja. Esimerkiksi Mer edesBenz julistaa kahden sivun

puolinen luonto nimenomaan kehittyvänä prosessina, tai itse asiassa evoluu-

lehtimainoksessaan, jota koristaa Paleoliittisen luolan seinässä oleva maalaus

tionsa kokonaisuutena. Luonto, näin ajateltuna, kattaa kehityksen epäorgaa-

biisonista, että meidän tulee työskennellä tehdäksemme edistyksestä kestä-

nisesta orgaaniseen, ja vähemmän kehittyneestä ja suhteellisen rajoittunees-

vämpää luonnon kannalta ottamalla mukaan ympäristöteemoja suunnitel-

ta yksisoluisten organismien maailmasta monisoluisten organismien maail-

lessamme uusia tuotteita.

7 Tuon kaltaiset viestit ovat tavallisia Saksassa,

maan, joilla on yksinkertaiset, ja myöhemmin monimutkaiset sekä ajan mit-

yhdessä länsi-Euroopan pahimmista saastuttajista. Tuon kaltainen mainonta

taan suhteellisen älykkäät hermostot, jotka mahdollistavat innovatiivisten

on yhtä manipuloivaa Yhdysvalloissakin, jossa johtavat saastuttajat julista-

valintojen teon. Lopulta lämminverisyyden saavuttaminen mahdollistaa or-

vat hurskaasti että heille jokainen päivä on Maan Päivä. Se pointti, jota yhteiskuntaekologia korostaa ei ole se että moraalinen tai

ganismeille hämmästyttävän joustavuuden elää kaikkein vaativimmissa ym-

henkinen suostuttelu ja elpyminen on merkityksetöntä tai tarpeetonta; ne

päristöolosuhteissa. Tämä ihmisten ulkopuolisen luonnon suunnaton draama on kaikilta puo-

ovat tarpeellisia ja niillä voi olla opetusarvoa. Kuitenkin moderni kapitalismi

liltaan loistava ja ihmeellinen. Sen kehitystä leimaa kasvava subjektiivisuus

on rakenteellisesti moraalitonta ja se on tämän takia kuuro moraalisille pyyn-

ja joustavuus ja lisääntyvä erilaistuminen, joka tekee organismeista sopeutu-

nöille. Moderneja markkinoita ajaa sen omat imperatiivit, riippumatta siitä

vampia uusiin ympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja joka tekee elävis-

minkälainen pääjohtaja istuu suuryrityksen ajajan paikalla tai pitää kiinni

tä olennoista (varsinkin ihmisistä) kykenevämpiä muuttamaan ympäristöään

sen ohjaustangosta. Sen valitsema suunta ei riipu eettisistä ohjeista tai hen-

täyttääkseen tarpeensa, sen sijaan että ne ainoastaan sopeutuisivat ympä-

kilökohtaisista taipumuksista vaan voiton tai häviön, kasvun tai kuoleman,

ristönsä muutoksiin. On mahdollista spekuloida että itse aineen potentiaali-

syö tai tule syödyksi, ja muiden vastaavien objektiivisista laeista. Maksiimi

suus  atomien lakkaamaton interaktiivisuus niiden muodostaessa uusia ke-

Bisnes on bisnestä kertoo meille selvästi sen, että eettisillä, uskonnollisil-

miallisia yhdistelmiä tuottaakseen aina vain monimutkaisempia molekyylejä,

la, psykologisilla tai tunteellisilla seikoilla ei ole käytännössä mitään paikkaa

aminohappoja, proteiineja ja sopivissa olosuhteissa alkeellisia elämänmuoto-

tuotannon, voiton ja kasvun saalistavassa maailmassa. On hyvin harhaan-

ja  on sisäänrakennettua epäorgaanisessa luonnossa.

2 Tai on mahdollista

päättää varsin kuivasti, että kamppailu olemassaolosta tai luonnonvalin-

johtavaa ajatella, että voimme erottaa tämän ankaran, tai itseasiassa mekanistisen maailman, sen objektiivisista piirteistä eettisillä pyynnöillä.

ta selittää miksi aina vain subjektiivisemmat ja joustavammat olennot kyke-

Yhteiskunnan, joka perustuu lakiin kasva tai kuole sen kaiken katta-

nevät käsittelemään ympäristön muutoksia tehokkaammin kuin vähemmän

vana päämääränä, joutuu välttämättömästi aiheuttamaan suunnattomasti

subjektiiviset tai joustavat olennot. Kuitenkin jäljelle jää se yksinkertainen

tuhoa ensimmäiseen luontoon. Eikä kasvu tarkoita tässä väestön kasvua;

fakta, että evoluution draamat ovat tapahtuneet, todistuksen tästä ollessa

riippumatta siitä mitä suurten ikäluokkien tämän hetkinen viisaus väittää,

kiveen kirjoitettua fossiilijäännöksissä. Se, että ihmisten ulkopuolinen luonto

ekologisten syklien kaikkein vakavimmat häiritsijät löytyvät maailman laa-

on tämä jäänne, tämä historia, tämä kehitys tai evoluutioprosessi, on hyvin

joista teollisista keskuksista, jotka eivät ainoastaan myrkytä vettä ja ilmaa,

selkiyttävä fakta, jota ei voi unohtaa ilman, että samalla unohdetaan itse

vaan tuottavat myös kasvihuonekaasuja, jotka uhkaavat sulattaa mannerjäät

todellisuus.

ja saattaa huomattavat osat planeetasta veden alle. Oletetaan, että voisim-

2

me jollain tapaa leikata maapallon väestön puoleen: vähentyisikö kasvu ja En väitä että monimutkaisuus johtaa välttämättä subjektiivisuuteen vaan pelkästään

sitä, että on vaikea hahmottaa subjektiivisuutta ilman monimutkaisuutta, tarkemmin sanoen ilman hermostojärjestelmää. Ihmiset, aktiivisina toimijina ympäristönsä muuttamisessa, jotta se täyttäisi heidän tarpeensa, eivät olisi kyenneet saavuttamaan nykyistä hallintatasoaan ympäristöstään ilman poikkeuksellisen monimutkaisia aivojaan ja hermostojaan  tämän ollessa erinomainen esimerkki alunperin vain hyvin yleisiä tehtäviä omanneiden elinten erikoistumisesta.

maan saastuttaminen yhtään? Pääoma vaatisi että oli välttämätöntä, että kaikilla olisi kaksi tai kolme jokaista laitetta, autoa, tai sähköistä kojetta, siinä missä yksi riittäisi jollei olisi jo liikaa. Tämän lisäksi armeija jatkaisi vaatimustaan saada aina vain enemmän kuoleman ja tuhon instrumenttejä, 7

Der Spiegel

(Sept. 16, 1991), s. 14445

18

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.1.

LUONTO JA YHTEISKUNTA

7

luu myös useimmat henkilökohtaisen elämän puolet. Toisin kuin feodaalia-

Ihmisten ulkopuolisen luonnon käsittämisellä sen omana interaktiivise-

jan aatelisto, jolla oli sen rakastamat maat ja linnat, porvaristolla ei ollut

na evoluutiona, pelkän kauniin näkymän sijaan, on syvällisiä seuraamuksia

muuta kotia kuin markkinat ja sen pankkiholvit. Luokkana se muutti yhä

 niin eettisiä kuin biologisiakin  ekologiasta kiinnostuneille ihmisille.

enemmän maailmasta tehdasalueeksi. Antiikin ja keskiajan aikana yrittäjät

Ihmiset ruumiillistavat, ainakin potentiaalisesti, ihmisten ulkopuolisen kehi-

olivat normaalisti sijoittaneet voittonsa maahan ja eläneet niin kuin maaseu-

tyksen ominaisuuksia, jotka asettavat heidät suoraan orgaanisen evoluution

dun ylimystö, tämän johtuessa sen aikakauden ennakkoluuloista vääryydellä

sisälle. He eivät ole luonnollisia ulkopuolisia, käyttääkseni Neil Evernde-

hankittua kaupasta saatua omaisuutta kohtaan. Kuitenkin modernin maa-

nin lausetta, vahvoja eksoottisia, lajinkehityksellisiä epämuodostumia, jotka

ilman teolliset kapitalistit synnyttivät katkerasti kilpailevat markkinat, jot-

työkalujen tekemistaitojensa takia eivät kykene kehittymään ekosysteemin

ka antoivat korkean lisäpalkkion teollisesta kasvusta ja siitä taloudellisesta

kanssa missään.

vallasta minkä se antoi, toimien ikäänkuin kasvu olisi päämäärä itsessään.

ten teoreetikkojen kieltä, jotka uskovat että maa (Gaia) on yksi elävä or-

Yhteiskuntaekologiassa on ratkaisevan tärkeää se että tunnistetaan, että

3 Eivätkä he ole älykkäitä kirppuja, käyttääkseni gaialais-

4 Nämä kestämättömät erottelut ihmiskunnan ja evoluutioprosessin

ganismi.

teollinen kasvu ei johdu pelkästään kulttuurisessa näkökannoissa tapahtu-

välillä ovat yhtä pinnallisia kuin ne ovat myös potentiaalisesti misantrooppi-

neista muutoksista  tai vielä vähemmän tieteellisen ja teknologisen jär-

sia. Ihmiset ovat hyvin älykkäitä, tai itse asiassa hyvin itsetietoisia kädellisiä,

jen vaikutuksesta yhteiskuntaan. Kasvu tapahtuu ennen kaikkea ankarien

mikä tarkoittaa että he ovat ilmaantuneet  eivät irtaantuneet  selkäran-

objektiivisten syiden takia jotka itse markkinoiden laajentuminen luo, näi-

kaisten elämänmuotojen pitkästä kehityksestä nisäkkäisiin ja lopulta kädelli-

den syiden ollessa pitkälti kuuroja moraalisille näkökohdille tai pyrkimykselle

siin elämänmuotoihin. He ovat tulos merkittävästä evoluution suuntauksesta

eettiselle suostutteluun. Itseasiassa huolimatta siitä tiukasta yhteydestä mikä

kohti älykkyyttä, itsensä tiedostamista, tahtoa, tarkoituksellisuutta ja ilmai-

on kapitalistisen kehityksen ja teknologisen innovaation välillä, kaikkein pa-

sukykyä niin puhutun kielen kuin ruumiinkielen muodossa.

kottavin imperatiivi mille tahansa yritykselle ankarilla kapitalistisilla mark-

Ihmiset kuuluvat luonnon jatkumoon yhtä paljon kuin heidän kädelliset

kinoilla, johtuen niillä vallitsevasta raivokkaan epäinhimillisestä kilpailusta,

esiisänsä tai nisäkkäät yleensäkin. Joten heidän kuvaaminen ulkopuolisek-

on yrityksen tarve kasvaa jotta se välttäisi tuhoutumisen sen raakojen kilpai-

si, joilla ei ole paikkaa tai sukupuuta luonnon evoluutiossa tai heidän näke-

lijoiden käsissä. Niinkin tärkeää kuin jopa ahneus voi olla motivoivana syy-

misensä periaatteessa loistartuntana planeetalla, samalla tapaa kuin kirput

nä, pelkkä selviytyminen vaatii sitä, että yrittäjän on pakko laajentaa tuo-

loisivat kissoja ja koiria, ei ole ainoastaan huonoa ekologiaa vaan myös huo-

tantovoimiaan, että hän pysyisi muiden edellä. Jokaisen kapitalistin täytyy,

noa ajattelua. Ilman mitään tajua prosessista tämänkaltainen ajattelu 

lyhyesti sanoen, koittaa syödä kilpailijansa  tai muuten se joutuu niiden

joka on valitettavasti niin yleistä eetikkojen keskuudessa  tekee radikaalin

syömäksi. Avain tähän elinehtoon  selviytymiseen  on laajentuminen,

jaon ihmisten ja muiden elämänmuotojen välille. Itse asiassa siinä määrin

sekä pyrkimys aina vain suurempiin voittoihin, jotka vuorostaan voidaan

kuin ympäristöajattelijat romantisoivat ihmisten ulkopuolista luontoa villi-

sijoittaa lisälaajentumiseen. Itseasiassa, ajatus edistyksestä, jota aikanaan

nä luontona ja näkevät sen aidommin luonnollisena kuin ihmisten toimet,

pidettiin uskona suuremman ihmisten yhteistyön ja huolenpidon kehittymi-

he jäädyttävät ihmisten ulkopuolisen luonnon rajoitetuksi kentäksi, jossa ih-

seen, yhdistetään nyt aina vain suurempaan kilpailuun sekä vastuuttomaan

misten innovaatiolla, ennaltanäkemisellä ja luovuudella ei ole paikkaa eivätkä

taloudelliseen kasvuun.

ne tarjoa mitään mahdollisuuksia.

Monien hyvää tarkoittavien ekologisten teoreetikkojen ja heidän ihailijoidensa pyrkimys pelkistää ekologinen kriisi kulttuuriseksi kriisiksi yhteiskunnallisen kriisin sijaan muuttuu hyvin pitkälti asiaa sumentavaksi ja harhaanjohtavaksi. Riippumatta siitä kuinka ekologisesti hyvää tarkoittava yrittäjä saattaa olla, on kuitenkin ankara fakta että hänen selviytymisensä markkinoilla sulkee pois merkityksellisen ekologisen suuntaumisen kehittymisen. Ekologisesti järkevien käytäntöjen omaksuminen asettaa moraalisia näkökantoja omaavan yrittäjän merkittävään ja itseasiassa tappavaan epäedulliseen asemaan kilpailusuhteessa kilpailijaan  joka toimiessaan ilman ekologisia ohjenuoria tai moraalisia rajoituksia, tuottaa halvempia kauppatavaroita ma-

Totuus on, että ihmiset eivät ainoastaan kuulu luontoon, he ovat pitkän, luonnollisen evoluutioprosessin tuloksia. Heidän näennäisesti luonnottomat toimensa  kuten teknologian ja tieteen kehitys, muotoiltavien yhteiskunnallisten instituutioiden, pitkälti symbolisten viestintämuotojen ja esteettisten arvostusten luominen, sekä kaupunkien ja kuntien perustaminen  olisivat kaikki olleet mahdottomia ilman sitä suurta kokoelmaa ihmisten fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat muodostuneet aikakausien kuluessa, olivatpa ne suuret ihmisaivot tai kaksijalkainen liikkuminen, mikä vapauttaa ihmisten kädet työkalujen tekemiseen ja ruuan kantamiseen. Monilla tavoin ihmisten

talammilla kuluilla ja saa korkeampia voittoja kasvattaakseen pääomaansa

3

lisää. Markkinoilla on oma lakinsa selviytymisestä: vain kaikkein häikäile-

109.

mättömimmät voivat nousta sen kilpailevan kamppailun huipulle.

4

Neil Evernden,

The Natural Alien

(Toronto: University of Toronto Press, 1986), s.

Lainattu Alan Wolfe, Up from Humanism,

Ameri an Prospe t

(Talvi 1991), s. 125.

8

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.4.

KASVA TAI KUOLE

17

ominaisuudet ovat laajennuksia muiden eläinten ominaisuuksiin, jotka ovat

Riippumatta siitä kuinka vaivaavia toisen luonnon muodostamat vaivat

kehittyneet aikojen mittaan. Lisääntynyt nuorista huolehtiminen, yhteistyö,

ovat, ehdottoman minimin, usufruktin sekä keskinäisen avunannon perin-

ja pitkälti vaistopohjaisen käytöksen korvaantuminen mielen ohjaamalla käy-

teita ei voida jättää huomiotta missään antropologian tai historian työssä.

töksellä  kaikki nämä ovat läsnä selkeämmin ihmisten käyttäytymisessä.

Nämä perinteet säilyivät pitkälle historialliselle ajalle ja ne nousivat joskus

Ihmisten keskuudessa, verrattuna muihin eläimiin, nämä ominaisuudet ovat

esiin räjähtävästi massiivisissa kansannousuissa, antiikin Sumerin kapinoista

tarpeeksi kehittyneitä, jotta ne saavuttavat sen yksityiskohtaisuuden ja täy-

nykyiseen aikaan saakka. Monet näistä kapinoista vaativat hoitavien ja kom-

dentävyyden asteen, joka mahdollistaa kulttuurit, jotka sisältävät perheiden,

munististen arvojen palauttamista, aikoina jolloin elitistinen ja luokkasorto

heimojen, joukkojen, hierarkioiden, taloudellisten luokkien ja valtion insti-

kävi niiden kimppuun. Huolimatta niistä armeijoista, jotka vaelsivat sotivien

tuutiot  lyhyesti sanoen, hyvin muokattavissa olevia yhteiskuntia, joille ei

alueiden maastoa, veronkerääjistä jotka ryöstivät tavallisia kyläläisiä, sekä

ole edeltäjää ihmisten ulkopuolisessa maailmassa, jollei hyönteisten geneet-

työnvalvojien maatyöläisten ja työläisten päivittäisistä loukkauksista, yhtei-

tisesti ohjelmoitua käytöstä lasketa yhteiskunnaksi. Itse asiassa ihmisyhteis-

söjen elämä jatkui silti ja se säilytti monet sen egalitaarisen menneisyyden

kunnan ilmaantuminen ja kehittyminen on ollut jatkuvaa vaistopohjaisista

rakastetuista arvoista. Sen enempää antiikin despootit kuin feodaaliherrat-

käyttäytymistavoista luopumisen prosessia ja uuden kentän tyhjäämistä po-

kaan eivät kyenneet tuhoamaan niitä täysin maaseudun kylistä ja kaupun-

tentiaalisesti järkevälle käytökselle.

geista joissa oli itsenäisiä alakohtaisia liittoja. Antiikin Kreikassa järkevä lo-

Ihmisolennoilla on aina juurensa biologisessa evoluutiohistoriassa, jota

soa joka hylkäsi kohtuuttomien halujen painolastin ajattelulle ja poliittiselle

voimme kutsua ensimmäiseksi luonnoksi, mutta he luovat itselleen ominai-

elämälle, sekä uskonto joka perustui ankaralle yksinkertaisuudelle, pienensi-

sen inhimillisen sosiaalisen luonnon, jota voimme kutsua toiseksi luonnoksi.

vät usein tarpeita ja rajoittivat ihmisten halua aineellisiin asioihin. Yhdessä

Sen sijaan että se olisi luonnoton, ihmisten toinen luonto on huomattavissa

ne hidastivat teknologisen edistyksen vauhtia tarpeeksi, että kun kehitettiin

määrin ensimmäisen luonnon aikaansaannos. Toisen luonnon pyyhkiminen

uusia tuotantokeinoja, ne saatettiin silti herkkätuntoisesti sulauttaa tasapai-

pois koko luonnosta, tai edes sen minimointi, on luonnon evoluution luo-

noiseen yhteiskuntaan. Keskiaikana markkinat olivat vielä kohtuullisia, usein

vuuden väheksymistä ja sen yksipuolista arviointia. Mikäli todellinen evo-

paikallisia tapahtumia, joissa killat asettivat hinnat, kilpailun sekä jäsenten-

luutio ruumiillistuu ainoastaan sellaisissa olennoissa kuin harmaakarhuissa,

sä tuottamien tuotteiden laadun tarkkojen sääntöjen alaiseksi.

susissa ja valaissa  yleisesti ottaen eläimissä, joita ihmiset pitävät esteettisesti miellyttävinä tai suhteellisen älykkäinä  tehdään ihmisistä luonnottomia. Tämän kaltaiset näkemykset, riippumatta siitä pidetäänkö ihmisiä

1.4

Kasva tai kuole

ulkopuolisina vai kirppuina, ytimeltään asettavat heidät ulkopuolelle itsejärjestäytyvän luonnon evoluution ryntäyksestä kohti suurempaa subjek-

Kuitenkin samalla kun hierarkiat ja luokkarakenteet olivat saaneet liikevoi-

tiivisuutta ja joustavuutta. Innostuneemmat tämän ihmiskunnan luonnot-

maa ja ne olivat läpäisseet merkittävän osan yhteiskunnasta, niin samalla

tomaksi tekemisen kannattajista näkevät ihmiset irrallisina muun luonnon

markkinat alkoivat saamaan oman elämänsä ja ne laajensivat vaikutusalu-

kehityksestä, evoluutioprosessin luonnonoikkuna, kuten Paul Shepard sen

eensa muutamista rajoitetuista alueista laajojen mantereiden syvyyksiin. Sii-

sanoi. Toiset yksinkertaisesti väistävät ongelman määrittää ihmiskunnan ai-

nä missä vaihtokauppa oli usein ollut pääosin tapa täyttää välttämättömät

nutlaatuinen paikka evoluutiossa asettamalla heidät umpimähkään samalle

tarpeet, joita killat tai moraaliset ja uskonnolliset rajoitukset rajoittivat, pit-

viivalle kovakuoriaisten kanssa niiden sisäisen arvon mukaan. Joko/tai

känmatkan kaupankäynti kiersi noiden rajoitusten ympäri. Kaupankäynti ei

ehdotusten ajattelutapa, joka luo tuonkaltaisia sekaannuksia, joko kokonaan

ainoastaan antanut korkeaa lisäpalkkiota tuotantoa lisäävistä tekniikoista;

erottaa sosiaalisen orgaanisesta tai nenäkkäästi saa sen katoamaan orgaani-

siitä tuli myös uusien tarpeiden alkuunpanija, joista monet olivat täysin kei-

seen, tämän johtaessa selittämättömään dualismiin toisessa ääripäässä tai

notekoisia, ja se antoi suunnattoman sysäyksen kulutuksen ja pääoman kas-

naiviin reduktionismiin toisaalla. Dualistista ajattelutapaa, jolla on kvasi

vulle. Ensin pohjois-Italiassa ja Euroopan alankomaissa, sekä myöhemmin

teologinen lähtökohta ajatuksessa, että maailma tehtiin ihmisten käyttöön,

 ja ratkaisevasti  Englannissa 1600- ja 1700-lukujen aikana, tavaroiden

nimetään antroposentrisyydeksi samalla kun reduktionistista ajattelutapaa,

tuottaminen pelkästään myyntiä ja voittoa varten (kapitalistisen kauppata-

jolla on lähes merkityksetön käsitys biosentrisestä demokratiasta, nimetään

varan tuottaminen) sysäsi nopeasti syrjään kaikki kulttuuriset ja sosiaaliset

biosentrisyydeksi.

esteet markkinoiden kasvulle.

Ihmisten ja muun luonnon välinen haarautuma kuvastaa epäonnistumista

1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella uusi teollinen kapitalisti-

ajatella orgaanisesti tai lähestyä evoluution ilmiöitä kehityskeskeisellä ajat-

nen luokka, jolla oli tehdasjärjestelmänsä ja omistautumisensa rajoittamat-

telutavalla. On tarpeetonta sanoa, että mikäli luonto ei olisi sen kummem-

tomalle kasvulle, oli aloittanut koko maailman kolonialisointinsa, johon kuu-

16

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.1.

LUONTO JA YHTEISKUNTA

9

subjektiivisuuden ja joustavuuden muotoihin). Raamatullinen määräys, jo-

paa kuin kaunis näkymä, niin silloin metaforat ja sen runollinen kuvailu

ka antoi kaiken elävän Aatamin ja Nooan käskyvallan alaiseksi oli ennen-

saattaisivat riittää korvaamaan systemaattisen ajattelun. Kuitenkin luonto

kaikkea ilmaisu yhteiskunnallisesta järjestyksestä. Tuon ajatuksen luonnon

on luonnon historia, evolutionaarinen prosessi, joka tapahtuu jossain mää-

herruuttamisesta  joka on niin olennainen näkemykselle ihmisten ulkopuo-

rin silmiemme edessä, ja tämän takia häpäisemme sitä ajatellessamme sitä

lisesta luonnosta esineenä jota käsketään  voidaan ylittää vain luomalla

jollain muulla tapaa kuin prosessuaalisesti. Toisin sanoen tarvitsemme ajat-

yhteiskunta, jossa ei ole niitä luokka ja hierarkisia rakenteita, jotka tekevät

telutavan, joka tunnistaa että se mikä on, sellaisena kun se meille näyttäy-

käskemisen ja tottelemisen niin yksityiseen kuin myös julkiseen elämäänkin,

tyy, on jatkuvasti kehittymässä siksi mitä ei ole ja on osallisena jatkuvassa

sekä todellisuuden esineellistämiseksi pelkäksi raakamateriaaliksi hyväksikäy-

itseorganisoitumisprosessissa, jossa mennyt ja nykyisyys, nostaa esiin uutta

tölle. Se että tähän vallankumoukselliseen maailmanjärjestyksen muutokseen

potentiaalia aina vain rikkaammalle kokonaisuudelle runsaasti eriytyneessä

kuuluu myös muutoksia asenteissa ja arvoissa tulisi olla niin selvää ettei sitä

mutta jaetussa jatkumossa. Elämästä tulee ihmismuodossaan rajaamatto-

tarvitse erikseen mainita. Kuitenkin uudet ekologiset asenteet ja arvot tule-

masti innovatiivista ja se ylittää suhteellisen kapean kykynsä ainoastaan so-

vat jäämään sekaviksi mikäli niille ei annetta sisältöä ja vakautta todellisten

peutua ennalta annettuihin ympäristöoloihin. Kuten V. Gordon Childe sa-

ja objektiivisten instituutioiden kautta (niiden rakenteiden joiden kautta ih-

noi aikanaan: Ihminen tekee itsensä; häntä ei ole suunniteltu selviämään

miset konkreettisesti hoitavat asiansa toistensa kanssa) sekä jokapäiväisen

geneettisellä rakenteellaan.

elämän käsinkosketeltavien asioiden kautta aina lastenkasvatuksesta työhön

Samalla tapaa, prosessuaalisella, orgaanisella ja dialektisella ajatteluta-

ja leikkiin. Kunnes ihmiset lakkaavat elämästä yhteiskunnissa, jotka raken-

valla ei ole vaikeuksia löytää ja selittää sosiaalisen ilmaantuminen biologi-

tuvat hierarkioiden sekä taloudellisten luokkien ympärille, emme tule kos-

sesta, toisen luonnon ilmaantuminen ensimmäisestä luonnosta. Nykyään vai-

kaan olemaan vapaita ylivallasta, riippumatta siitä kuinka paljon koitamme

kuttaa muodikkaammalta käsitellä ekologisesti merkittäviä yhteiskunnallisia

häätää sitä rituaaleilla, loitsuilla, ekoteologioilla sekä näennäisesti luonnol-

aiheita tilintarkastajan tavoin. Siten yksinkertaisesti asetetaan vastakkain

listen elämäntapojen omaksunnalla.

kaksi listaa kulttuurisia faktoja  yksi nimetään vanhaksi paradigmaksi

Luonnon herruuttamisen ajatuksella on historiansa, joka on lähes yh-

ja toinen uudeksi paradigmaksi  ikäänkuin ne olisivat tulojen ja menojen

tä vanha kuin itse hierarkialla. Jo Gilgameshin eepoksessa Mesopotamias-

sarakkeita. Ilmiselvän mauttomat asiat kuten keskittäminen listataan van-

ta, draama jonka kirjoitetut muodot ovat noin neljätuhatta vuotta vanho-

han paradigman alla, samalla kun vetoavampia asioita kuten hajauttaminen

ja, sankari uhmaa jumalia ja leikkaa mataliksi heidän pyhät puunsa pyrki-

pidetään uutena paradigmana. Lopputulos on varasto täynnä iskulauseita

myksessään saavuttaa kuolemattomuus. Odysseia on laaja matkakertomus

tarroihin, joiden lopputulos on pelkästään täyttä hyvää täyttä pahaa vas-

Kreikkalaisesta soturista, joka on pikemminkin ovela kuin sankarillinen, joka

taan. Vaikka tämä voi olla herkullisen synoptista ja helppoa silmille, se kui-

vaelluksiensa aikana periaatteessa nujertaa ne luonnonjumalat, jotka Hellee-

tenkin jää tavattomasti vajaaksi aivojen ravintona. Todella tietääksemme ja

ninen maailma oli perinyt sen vähemmän tunnetuilta edeltäjiltään (ironista

kyetäksemme antamaan tulkitsevaa merkitystä yhteiskunnallisille aiheille ja

kyllä, siitä pimeästä esi-Olympiaanisesta maailmasta jota ekomystisyyden ja

ajatuksille jotka asetellaan näin, meidän tulisi haluta tietää kuinka toinen

henkisyyden kaupustelijat ovat elvyttäneet). Kauan ennen modernin tieteen,

johdettiin toisesta ja mikä sen osa on kokonaiskehityksessä. Mitä itse asiassa

lineaarisen järjen, sekä teollisen yhteiskunnan ilmaantumista (lainatak-

tarkoitetaan hajauttamisella ja millä tapaa se on johtuu keskittymisestä

seni nykyisen ekologisen liikkeen kevyesti mainitsemia kausaalisia syitä), ne

tai johtaa keskittymiseen ihmisyhteiskunnan historiassa? Jälleen tarvitsem-

hierarkiset ja luokkayhteiskunnat, jotka tuhosivat suuren osan Välimeren

me prosessuaalista ajattelua käsittääksemme prosessuaalisen todellisuuden,

vesialueesta sekä Kiinan rinteistä, alkoivat planeetan laajan uudelleenmuok-

mikäli aiomme saada jonkinlaisen tajun suunnasta  niin käytännössä kuin

kaamisen ja sekä monesti myös sen tuhoamisen.

teoriassakin  käsitellessämme ekologisia ongelmiamme.

Varmastikaan ihmisten toinen luonto, sen aiheuttaessa vahinkoa ensim-

Tällä hetkellä yhteiskuntaekologia vaikuttaa olevan yksin vaatiessaan or-

mäiselle luonnolle, ei luonut mitään paratiisia. Se tuhosi usein paljon sii-

gaanista, kehityskeskeistä ajattelutapaa kun käsitellään ongelmia, jotka ovat

tä mikä oli kaunista, luovaa ja dynaamista bioottisessa maailmassa, samoin

perusluonteeltaan orgaanisia ja kehittyviä. Itse luonnon maailman määritte-

kuin se hävitti itse ihmiselämääkin murhanhimoisessa sodankäynnissä, kan-

leminen kehitykseksi (vaikkei miksi vain) ilmaisee tarpeen orgaaniselle ajat-

sanmurhissa sekä sydämettömässä sorrossa. Yhteiskuntaekologia väittää, et-

telulle, samoin kuin ihmisten johtaminen ihmiskunnan ulkopuolisesta luon-

tä ihmiselämän tulevaisuus kulkee käsi kädessä ihmisten ulkopuolisen luon-

nosta  johtaminen, josta voimme vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä eko-

non tulevaisuuden kanssa, mutta se ei kuitenkaan ylenkatso sitä faktaa, että

logisen etiikan kehitykselle, joka puolestaan voi tarjota vakavasti otettavia

hierarkisen ja luokkayhteiskunnan luonnolle aiheuttamat tuhot saivat vertai-

suuntaviivoja ekologisten ongelmiemme ratkaisussa.

sensa vastineen siinä vahingossa mitä se aiheutti suurelle osalle ihmiskuntaa.

Yhteiskuntaekologia pyytää meitä näkemään että luonnon maailmaa ja

10

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

yhteiskuntaa yhdistää kehitys, mikä tekee niistä yhden luonnon, joka koostuu

1.3.

AJATUS LUONNON HERRUUDESTA

15

tarvitsi itsensä ylläpitämiselle koskaan sallittu joutua yksityisomistukseen;

kahdesta erilaistumisesta: ensimmäisestä tai bioottisesta ja toisesta tai sosi-

individualistisen hallinnan ylitse meni laajempi usufruktin periaate  käsi-

aalisesta luonnosta. Sosiaalinen ja bioottinen luonto jakavat evoluutiollisen

tys siitä, että tarvikkeita jotka eivät olleet yhden ryhmän käytössä, mikäli

potentiaalin suuremmalle subjektiviteetille ja joustavuudelle. Toinen luonto

sitä tarvittiin, voisi toinen ryhmä ottaa käyttöönsä. Tällä tapaa käyttämä-

on se tapa, jolla ihmiset, joustavina, hyvin älykkäinä kädellisinä, asuttavat

tön maa, puutarhat, jopa työkalut ja aseet, mikäli niitä ei käytetty, olivat

ja muuttavat luontoa. Toisin sanoen, ihmiset luovat ympäristön, joka on so-

usein kenen tahansa yhteisön jäsenen, joka tarvitsi niitä, käytettävissä. Tä-

veliain heidän olemassaololleen. Tällä tapaa toinen luonto ei ole erilainen

män lisäksi tavat suosivat keskinäistä avunantoa, varsin järkevää yhteistyölle

siitä ympäristöstä minkä jokainen eläin, riippuen sen kyvyistä, osittain luo

perustuvaa tavaroiden ja työn jakoa, niin että yksilö tai perhe joka oli jou-

sekä mihin se pääosin sopeutuu  eli ne biofyysiset olosuhteet tai ekoyhteisö

tunut ahtaalle saattoi odottaa muiden apua. Kokonaisuutena nämä tavat

jossa sen täytyy elää. Periaatteessa, tällä hyvin yksinkertaisella tasolla, ihmi-

kasvoivat niin kiinni orgaaniseen yhteiskuntaan että ne säilyivät vielä pitkän

set eivät tee mitään mikä eroaisi muiden olentojen selviytyäkseen tekemistä

aikaa senkin jälkeen kun hierarkiasta tuli sortavaa ja luokkayhteiskunnasta

toimista, rakensivat ne sitten patoja majavien tapaan tai kaivoivat kuoppia

hallitseva.

myyrien tapaan. Kuitenkin ne ympäristömuutokset, joita ihmiset tuottavat, ovat syvällisesti erilaisia kuin mitä muut olennot tekevät. Ihmiset toimivat ympäris-

1.3

Ajatus luonnon herruudesta

tössään huomattavalla teknisellä harkinnalla riippumatta siitä kuinka puutteellista heidän harkintansa on ekologisten ihanteiden suhteen. Eläimet so-

Luonto yleisenä käsitteenä, tarkoittaen bioottista ympäristöä josta ihmiset

peutuvat ympärillään olevaan maailmaan; ihmiset innovoivat ajatustensa ja

ottavat yksinkertaisia asioita joita he tarvitsevat selviytyäkseen, ei usein tar-

sosiaalisen työn kautta. Hyvässä ja pahassa, he muuttavat luontoa täyttääk-

koita mitään kirjoitustaidottomille ihmisille. Heidän ollessa täysin sen sisäs-

seen tarpeensa ja halunsa  eivät koska he ovat kieroutuneita, vaan kos-

sä, jopa ylistäen sitä animistisissa rituaaleissa ympäristössä jota he pitävät

ka he ovat kehittyneet aivan luonnollisesti aikojen mittaan tehdäkseen niin.

elämän keskipisteenä, usein siirtäen omia sosiaalisia instituutioitaan muiden

Heidän kulttuurinsa ovat rikkaita tiedosta, kokemuksesta, yhteistyöstä ja kä-

elämänmuotojen käytökseen, kuten on käynyt kun Amerikan alkuperäiskan-

sitteellisestä älystä; he ovat kuitenkin jakautuneet toisiaan vastaan monissa

sat puhuvat majavien majoista tai ihmisten kaltaisista hengistä, itse luon-

kehityksensä vaiheissa ryhmien, luokkien, kansallisvaltioiden ja jopa kaupun-

non käsite jää kuitenkin käsittämättömäksi. Alkuperäiskansojen kielistä ei

kivaltioiden välisten koniktien kautta. Muut elämänmuodot yleisesti ottaen

usein ole helppo löytää sanoja, mikäli niitä onkaan, tavanomaiselle luonto-

elävät ekologisissa lokeroissaan, vaistojen ja ehdollistettujen reeksien oh-

käsityksellemme.

jatessa pääosin niiden käytöstä. Ihmisyhteisöjä sitoo yhteen joukko insti-

Hierarkian ja herruuden nousun myötä kuitenkin istutettiin siemen sil-

tuutiota, jotka muuttuvat radikaalisti vuosisatojen mittaan. Muiden elämän-

le uskomukselle että ensinnäkin on olemassa ensimmäinen luonto joka on

muotojen yhteisöjen merkittävin piirre on niiden yleinen muuttumattomuus,

olemassa maailmana joka selvästi erotettavissa yhteisöstä, ja sen voi myös

niiden selkeästi ennaltamäärätyt, usein geneettisesti määräytyvät rytmit. Ih-

järjestää hierarkisesti ja että ihmiset voivat päästä sen herroiksi. Magian

misyhteisöjä ohjaavat osaltaan ideologiset seikat ja nuo seikat saattavat ai-

maailmankuva paljastaa tämän muutoksen selvästi. Siinä luontoa ei käsite-

heuttaa niihin muutoksia. Muiden elämänmuotojen yhteisöjä yleisesti ottaen

tä erillisenä maailmana; pikemminkin magian harjoittaja pyysi riistaeläimen

sitoo yhteen genetiikasta juurensa saavat vaistot  siinä määrin kuin näitä

päällikköhenkeä (joka oli hämmentävä hahmo unimaailmassa) houkuttele-

yhteisöjä on edes olemassa.

maan eläintä nuolta tai keihästä kohti. Myöhemmin magia välineellistyi lä-

Täten ihmiset, jotka ilmaantuvat orgaanisesta evoluutioprosessista, aloit-

hes täysin; metsästäjä käytti magiaa pakottaakseen eläimen saaliiksi. Siinä

tavat pelkän biologisten ja selviytymistarpeidensa voimasta sosiaalisen kehi-

missä varhaisimpia magian muotoja saattoi pitää yleisesti hierarkiattoman

tyksen, joka selkeästi sisältää heidän orgaanisen evoluutioprosessinsa. Kiitos

ja egalitaarisen yhteisön toimintatapana, myöhemmät animistiset uskomuk-

luonnon heille suoman älykkyyden, viestintätaitojen, kyvyn institutionaali-

set paljastavat enemmän tai vähemmän hierarkisen käsityksen luonnosta ja

seen organisoitumiseen ja suhteellisen vapauden vaistopohjaisesta käytökses-

ihmisten piilevästä voimasta päästä todellisuuden herraksi.

tä, he muokkaavat ympäristöään  kuten muutkin elämänmuodot tekevät

Tässä kohtaa tulee korostaa sitä, että itse ajatuksella luonnon herruut-

 käyttäen heidän biologisen varustuksensa täyttä voimaa. Tämä varus-

tamisesta on perimmäiset juurensa siinä, että ihmiset herruuttavat toisiaan

tus tekee heille mahdolliseksi osallistua, ei ainoastaan sosiaaliseen elämään,

sekä luonnon rakenteellisesta hahmottamisesta hierarkiseksi olentojen ruo-

vaan myös sosiaaliseen kehitykseen. Periaatetasolla ei ole niin, että ihmiset

kaketjuksi (tämän ollessa muuten staattinen käsitys, jolla ei ole suhdetta

käyttäytyisivät eri tavalla kuin eläimet tai olisivat luonnostaan ongelmalli-

elämän dynaamiseen evoluutioon, joka kehittyy aina vain kehittyneempiin

14

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

luokkien muodossa, muita miehiä.

1.2.

YHTEISKUNNALLINEN HIERARKIA JA HERRUUTTAMINEN 11

sempia tiukasti ekologisesti käsitettynä, vaan se sosiaalinen kehitys, joilla he

Hierarkian ilmaantumisen syyt ovat tarpeeksi ilmiselviä: iän vaivat, kas-

asteittain astuvat biologisen kehityksensä ulkopuolelle tulee usein ongelmal-

vava väestö, luonnonkatastrot, teknologiset muutokset jotka suosivat met-

lisemmaksi heille itselleen sekä muille elämänmuodoille. Se kuinka nämä on-

sästyksen ja eläinten hoidon toimia enemmän kuin kasvinkasvatuksen vas-

gelmat ilmaantuvat, ne ideologiat joita ne luovat, se suhde jolla ne edistävät

tuuta, julkisen yhteisön kasvu, sekä sodankäynnin leviäminen. Täytyy kui-

bioottista evoluutiota tai pysäyttävät sitä, sekä se vahinko jonka he aiheut-

tenkin korostaa, että hierarkkinen herruuttaminen, niinkin pakottavaa kuin

tavat planeetalle kokonaisuudessaan on nykyisen ekologisen kriisin ytimessä.

se voi ollakin, ei ole sama asia kuin luokkien välinen riisto. Kuten kirjoitin

Toinen luonto sellaisena kuin se on nykyään, sen sijaan että se kuvastai-

The E ology of Freedomissa, hierarkiaa täytyy pitää institutionalisoituina

si inhimillisten potentiaalien täyttymystä, on täynnä ristiriitoja, antagonis-

suhteina, suhteina, jotka elävät olennot kirjaimellisesti rakentavat tai luovat,

meja ja ristiinmeneviä etuja, jotka ovat vääristäneet ihmiskunnan ainutlaa-

mutta jotka eivät ole kuitenkaan ankaran sidottuja vaistoihin tai myöskään

tuista kykyä kehitykseen. Sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin kuuluu sekä

yksittäisiin omintakeisiin luonteenpiirteisiin. Tarkoitan tällä sitä, että niiden

biosfäärin tuhoamisen vaara että, olettaen että ekologisen yhteiskunnan saa-

täytyy muodostaa selkeä pakottavien ja etuoikeutettujen arvojen yhteiskun-

vutettamiseksi kamppaillaan, kyky saavuttaa täysin uudenlainen ekologinen

nallinen rakenne, joka on olemassa riippumatta joidenkin luonteenpiirteiden

maailmanjärjestys.

takia yhteisössä hallitsevilta vaikuttavista yksilöistä, hierarkia, jota ohjaa yksittäisiä kanssakäymisiä tai sisäänrakennettuja käyttäytymistapoja suurempi sosiaalinen logiikka.

6

1.2

Yhteiskunnallinen hierarkia ja herruuttaminen

Niitä ei voi pelkistää pelkästään taloudellisiksi suhteiksi, jotka perustuvat työvoiman riistoon. Itse asiassa, monet heimopäälliköt saivat arvonantonsa, joka oli niin keskeinen heidän auktoriteetilleen, antamalla lahjoja ja

Kuinka sitten sosiaalinen ilmaantui biologisesta? Meillä on hyvät syyt uskoa, että samalla kun biologiset seikat kuten sukulaisuus, sukupuolierot ja ikäe-

jopa luopumalla henkilökohtaisista tavaroistaan huomattavissa määrin. Mo-

rot institutionalisoitiin hitaasti, niiden sosiaalinen ulottuvuus oli alunalkaen

nille heimopäälliköille annettu kunnioitus ansaitaan jakamalla liikatuotan-

varsin egalitaarinen. Myöhemmin tämä kehitys sai sortavan hierarkkisen ja

toa todistuksena anteliaisuudesta sen sijaan, että se saataisiin kasaamalla

sen jälkeen riistävän luokkamuodon. Sukulaisuus tai veriside varhaisessa esi-

sitä vallanlähteeksi.

historiassa muodosti selkeästi perheen orgaanisen pohjan. Se itseasiassa liitti

Luokat sen sijaan toimivat toisella tapaa. Luokkayhteiskunnissa valtaa saadaan useimmiten keräämällä omaisuutta, ei luopumalla siitä; valtaasema taataan avoimella fyysisellä pakottamisella, ei pelkästään suostuttelulla; ja valtio on auktoriteetin takaaja viime kädessä. Sen, että hierarkia on historiallisesti juurtuneempi kuin luokka, voi ehkä varmistaa se tosiasia, että naiset ovat olleet herruutettuina vuosituhansien ajan huolimatta luokkayhteiskunnissa tapahtuneista kattavista muutoksista jopa taloudellisesti egalitaariseen suuntaan. Samalla tapaa luokkavallan ja taloudellisen riiston lopettaminen ei ole minkäänlainen tae sille, että myös moninaiset hierarkiat ja herruutta-

Hierarkiattomissa yhteiskunnissa tietyt käytöstavat ohjaavat ihmisten käytöstä ihmisarvon kunnioituksen mukaisesti. Ensisijaisen tärkeää varhaisissa tavoissa oli ehdottoman minimin periaate (käyttääkseni Paul Radinin ilmaisua), jaettu käsitys siitä, että saman yhteisön kaikilla jäsenillä oli oikeus elämälle tarpeellisiin asioihin riippumatta siitä, kuinka paljon työtä he tekivät. Sitä, että keneltäkään olisi kielletty ruokaa, suojaa tai muita elintarpeita heikkouden tai edes kevytmielisen käytöksen takia, olisi pidetty inhottavana elämisen oikeuden kieltämisenä. Eikä niitä perusresursseja, joita yhteisö

29

Murray Book hin,

The E ology of Freedom

kautta tai ktiivisillä sukulaissuhteilla muodostaen näin varhaisimman sosiaalisen kentän esiisillemme. Paljon enemmän kuin muissa nisäkkäissä, yksinkertaiset faktat ihmisten lisääntymisessä ja ihmislapsen pitkä äidillinen hoiva sitoi usein sukulaiset yhteen ja loi vahvan solidaarisuuden sekä ryhmän sisäänpäin kääntymisen tunteen. Miehet, naiset ja heidän lapsensa sosialisoitiin suhteellisen vakaan perheelämän kautta, joka perustui keskinäisiin velvoitteisiin ja ilmaistuun läheisyyden tunteeseen, joka usein pyhitettiin jonkinlaisilla initiaatioseremonioilla ja avioliittovaloilla. Ihmisiä, jotka olivat perheen ja kaikkien sen eri joukkojen, klaanien, hei-

misjärjestelmät katoaisivat.

6

perheiden ryhmiä joukkoihin, klaaneihin ja heimoihin joko naimisiinmenon

(Palo Alto, CA: Cheshire Books, 1982), s.

mojen ynnä muiden muotojen, ulkopuolella pidettiin muukalaisina, jotka saatettiin joko toivottaa tervetulleeksi vieraanvaraisesti tai orjuuttaa tai tappaa. Olemassaolevat tavat perustuivat ajattelemattomiin perinteisiin, jotka vaikuttivat olleen periytyneitä ikiaikaisista ajoista. Se mitä kutsumme mo-

raaliksi sai alkunsa käskyinä tai määräyksinä jumalalta tai useilta jumalilta, joka johti siihen että moraaliset uskomukset vaativat jonkin kaltaisen yliluonnollisen tai mystisen vahvistuksen tai pyhityksen, että yhteisö hyväksyi ne. Vasta myöhemmin, antiikin Kreikkalaisista lähtien, ilmaantui järkiperäiseen keskusteluun ja harkintaan perustuva etiikka. Siirtymä sokeasta perinteestä käskevään moraaliuteen ja lopulta järkeä käyttävään etiikkaan tapahtui kaupunkien nousun ja urbaanin kosmopolitanismin myötä, vaikkakaan perinteet

12

LUKU 1.

MITÄ YHTEISKUNTAEKOLOGIA TARKOITTAA?

1.2.

YHTEISKUNNALLINEN HIERARKIA JA HERRUUTTAMINEN 13

ja moraalius eivät millään muotoa menettäneet merkitystään. Ihmiskunta,

menvuotiaat ilmeisesti vaativat itselleen tiettyjä valtuuksia ja etuoikeuksia,

joka erkani asteittain sosiaalisessa järjestäytymisessään verisiteiden biologi-

jotka olivat nimenomaan heille hyödyllisiä eivätkä välttämättä, jos ollenkaan,

sista tosiasioista, alkoi hyväksymään muukalaisen ja enenevissä määrissä

määräytyneet muiden oikeuksien tai koko yhteisön hyvinvoinnin mukaan.

hahmottamaan itsensä jaettuna ihmisten yhteisönä (ja lopulta kansalaisten

Joka tapauksessa sitä, että gerontokratia oli luultavasti varhaisin hierarkian

5

yhteisönä) sen sijaan että se olisi hahmottanut itsensä etniseksi kansaksi tai

muoto, tukee sen olemassaolo yhteisöissä, jotka ovat niin hajanaisia kuin

ryhmäksi sukulaisia.

Australian aboriginaalit, heimoyhteisöt ItäAfrikassa sekä alkuperäiskanso-

Tässä varhaisessa ja sosiaalisessa muotoutuvassa maailmassa muutkin ih-

jen yhteisöt Pohjois ja EteläAmerikan mantereilla. Monet heimoneuvostot

misten biologisista ominaisuuksista muotoutuivat uudelleen pelkästään luon-

kautta maailman olivat oikeasti vanhusten neuvostoja, instituutioita, jotka

nollisista sosiaalisiksi. Yksi näistä oli fakta iästä ja ikäeroista. Varhaisten ih-

eivät koskaan kadonneet täysin (englanninkielen sanan alderman viitatessa

misten sosiaalisissa ryhmissä kirjoitetun kielen puute auttoi antamaan van-

tähän) senkään jälkeen kun niiden päälle tuli soturiyhteisöjä, heimopäällik-

hoille korkean statuksen, koska heillä oli hallussaan yhteisön perinneviisaus,

köjä ja kuningaskuntia.

mukaanlukien tieto perinteisistä sukulaissuhteista, jotka määrittivät avio-

Patrisentrisyys, jossa maskuliiniset arvot, instituutiot ja käytöstavat voit-

linjat kattavien insestitabujen mukaan, sekä ne selviytymistekniikat, jotka

tavat feminiinit vastineensa, vaikuttaa kehittyneen gerontokratian vanave-

ryhmän nuorten sekä varttuneiden jäsenten täytyi oppia. Tämän lisäksi su-

dessä. Alunperin patrisentrisyyden ilmaantuminen on saattanut olla hyö-

kupuolierojen biologinen fakta muokattiin hiljalleen sosiaalisten ohjenuorien

dyllinen apuneuvo elämälle, joka oli syvästi juurtunut alkuaikojen luonnon

mukaan alunperin toisiaan täydentäviksi sisar ja veljeskunniksi. Naiset muo-

maailmaan; kirjoitustaidottomat ja varhaiset alkuperäiskansojen yhteiskun-

dostivat omat ruuankeräys ja hoivaryhmänsä, joilla oli omat perinteensä, us-

nat olivat periaatteessa pieniä perheyhteisöjä, joissa aineellisen elämän aito

komusjärjestelmänsä ja arvonsa, samalla kun miehet muodostivat omat met-

keskus oli koti, ei miesten talo, joka on niin laajalle levinnyt myöhemmis-

sästys ja soturiryhmänsä, joilla oli omat käyttäytymispiirteensä, tapansa ja

sä monimutkaisemmissa heimoyhteisöissä. Miesten määräysvalta, mikäli sitä

ideologiansa.

voi tarkkaan ottaen siksi kutsua, saa ankarimman ja pakottavimman muo-

Ottaen huomioon sen kaiken mitä tiedämme biologisten sukulaisuuden,

tonsa patriarkaatissa, instituutiossa, jossa laajennetun perheen tai klaanin

iän, ja sukupuoliryhmien sosialisaatiosta  niiden kasvusta varhaisiksi insti-

vanhin mies on asemassa päättää kaikkien muiden ryhmän jäsenten elämäs-

tuutioiksi  ei ole mitään syytä epäillä, etteivät nämä ryhmät alunperin olisi

tä tai kuolemasta. Naisia saattoi käskeä menemään naimisiin jonkun kanssa,

olleet keskenään toisiaan täydentävässä suhteessa. Kukin, omalla tavallaan,

mutta he eivät suinkaan olleet ainoita tai edes pääasiallisia patriarkan her-

tarvitsi toisia muodostaakseen suhteellisen vakaan kokonaisuuden. Yksikään

ruuttamisen kohteita. Poikia, kuten tyttäriäkin, saatettiin määrätä käyttäy-

ryhmä ei herruuttanut toisia tai koittanut antaa itselleen etuoikeuksia asioi-

tymään jollain tapaa patriarkan käskystä tai tappaa hänen mielijohteestaan.

den normaalissa kulussa. Kuitenkin samalla kun kanssakäymisen biologisia

Kuitenkin, mitä patrisentrisyyteen tulee, miesten auktoriteetti ja valta-

perustoja muokattiin ajan mittaan yhteiskunnallisiksi instituutioiksi, näitä

oikeudet ovat tulos pitkästä, usein ovelasti neuvotellusta kehityksestä, jossa

yhteiskunnallisia instituutioita muokattiin hiljakseen, eri aikakausina ja eri

miesten veljeskunta valtaa alaa naisten sisarkunnalta edellisen kasvavien jul-

tavoilla, hierarkisiksi rakenteiksi, jotka perustuivat komentamiseen ja totte-

kisten vastuiden perusteella. Kasvava väestö, ulkopuolisten vaeltavat joukot,

lemiseen. Puhun tässä historiallisesta suuntauksesta, jota mikään mystinen

joiden vaellukset saattoi aiheuttaa kuivuus tai muut epäsuotuisat olosuhteet,

voima tai jumala ei ennalta määrännyt, ja joka oli usein hyvin rajoitettu ke-

sekä eri muotoiset verikostot, mainitakseni yleisiä vihamielisyyden tai sodan

hitys monien kirjoitustaidottomien tai alkuperäiskulttuurien parissa ja jopa

syitä, loivat uuden julkisen kentän naisten kodin sisäisen kentän rinnalle,

joissain suhteellisen monimutkaisissa sivilisaatioissa. Hierarkiaa sen varhaisimmissa muodoissa eivät luultavasti leimanneet ne

ja edellinen asteittain valtasi alaa jälkimmäiseltä. Karjan vetämien aurojen ilmaantumisen myötä mies, joka oli eläinten herra, alkaa tunkeutumaan

ankarat piirteet, joita se on saanut historian mittaan. Gerontokratian alkuai-

naisten kasvinkasvatuksen maailmaan. Näin naisten tärkeys laimennetaan

koina vanhukset eivät olleet ainoastaan arvostettuja viisautensa takia vaan

hiljakseen, sillä heidän kulttuurinen korkea arvonsa yhteisön sisäisessä elä-

he olivat usein myös nuorten rakastamia ja vastasivat usein tunteeseen samal-

mässä oli perustunut heidän tärkeyteensä ruuan kasvattajina ja kerääjinä.

la mitalla. Voimme luultavasti selittää myöhempien gerontokratioiden kas-

Soturiyhteisöt ja heimopäällikköjen yhteisöt vievät miesten herruuttamisen

vaneen ankaruuden olettamalla, että vanhukset pettävien fyysisten voimien-

liikevoiman uudenlaisen aineellisen ja kulttuurisen maailmanjärjestyksen as-

sa painamina ja riippuvaisina yhteisön hyväntahtoisuudesta olivat haavoit-

teelle. Miesten herruudesta tulee äärimmäisen aktiivista ja se luo lopulta

tuvampia hylkäämiselle aineellisen puutteen aikakausina kuin mikään muu

maailman, jossa miesten eliitit eivät herruuta ainoastaan naisia vaan myös,

väestön ryhmä. Jopa kaikkein yksinkertaisimmissa keräilytalouskulttuureissa, antropologi Paul Radin havainnoi, päälle, sanotaan vaikka, viisikym-

5

Paul Radin,

The World of Primitive Man

(New York: Grove Press, 1960), s. 125.